I-P sel­vit­ti: Näin paljon huu­maus­ai­neet ja al­ko­ho­li tap­pa­vat Poh­jan­maal­la ja Ete­lä-Poh­jan­maal­la

Tilastot kertovat lahjomattomasti, missä mennään päihdetaustaisissa kuolemissa.

Kuva: Jani Kaunisto

Vaasalaisia kuolee huumausaineisiin huomattavasti enemmän kuin seinäjokelaisia.

Vuosina 2011–2022 yhteensä 26 vaasalaista kuoli huumausaineisiin. Seinäjokelaisia puolestaan huumausaineisiin kuoli samalla ajanjaksolla kymmenen.

Vuonna 2022 alle kolme seinäjokelaista kuoli huumausaineisiin.

– Määrä on niin pieni, että siitä ei tietosuojan vuoksi ole mahdollista antaa tarkempaa ikäryhmittäistä tietoa, perustelee Tilastokeskuksen yliaktuaari Airi Pajunen.

Huumausaineisiin kuolleiden määrä hyvinvointialueittain vuosina 2011–2022 noudattelee maakuntakeskuksien esimerkkiä. Etelä-Pohjanmaalla huumeet löytyvät 32 kuoleman takaa, Pohjanmaalla huumausaineisiin kuoli 44.

Toisaalta vuonna 2022 huumausainekuolemat hieman lisääntyivät Etelä-Pohjanmaalla. Toissa vuonna kuolemia oli kuusi, kun yleensä niitä on ollut viime vuosina alle kolme. Pohjanmaalla huumausainekuolemia on ollut viime vuosina eniten vuonna 2020, jolloin kymmenen ihmistä menehtyi huumausaineisiin.

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2022 huumausainekuolemien määrän kasvu pysähtyi. Huumausaineisiin kuoli koko maassa 250 henkilöä, mikä on 37 vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Erityisesti vähenivät alle 35-vuotiaiden huumausainekuolemat. Alle 35-vuotiaana huumeisiin kuoli 108 vuonna 2022. Tämä on 32 vähemmän kuin vuonna 2021. Huumeisiin kuolleiden mediaani-ikä nousi edellisvuoden 35 vuodesta 36 vuoteen.

Alkoholi tappaa enemmän

Alkoholiin kuollaan yhä paljon enemmän kuin huumausaineisiin. Jos vuonna 2022 kuoli huumausaineiden takia 250 suomalaista, löytyi alkoholista syy peräti 1 664 kuolemaan.

Esimerkiksi Seinäjoella ja Vaasassa kuollaan alkoholiperäisiin tauteihin ja tapaturmaiseen alkoholimyrkytykseen huomattavasti enemmän kuin huumausaineisiin.

Viime vuonna seinäjokelaisia kuoli yhteensä kymmenen joko alkoholiperäisiin tauteihin tai tapaturmaiseen alkoholimyrkytykseen. Sama kuolinsyy koski 12 vaasalaista.

Vaikka toisaalta erilaisten päihteiden saatavuus on helppoa ja aineita välitetään alaikäisille, myös raittiiden nuorten määrä kasvaa koko maassa.

Vuonna 2023 raittiiden nuorten osuus kasvoi valtakunnallisesti hieman kaikilla kouluasteilla vuoteen 2021 verrattuna. Kaksi kolmasosaa perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilaista (pojat 68 %, tytöt 67 %) ilmoitti, ettei käytä alkoholijuomia. Lukioiden opiskelijoista näin kertoi 45 prosenttia pojista ja 40 prosenttia tytöistä. Ammatillisissa oppilaitoksissa raittiiden osuus on noin kolmasosa (pojat 38 %, tytöt 36 %).

Raittiiden nuorten osuus on kasvanut lähes koko seurantajakson ajan vuodesta 2006 lähtien.

Vuonna 2023 alkoholin käyttö tosi humalaan asti vähintään kerran kuukaudessa oli yleisempää ammatillisten oppilaitosten opiskelijoilla (pojat 23 %, tytöt 20 %) kuin lukioiden opiskelijoilla (pojat ja tytöt 15 %) ja perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilailla (pojat 10 %, tytöt 8 %).

Myös Seinäjoella alkoholin käyttö tosi humalaan vähintään kerran kuukaudessa oli huomattavasti yleisempää ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoilla (pojat 29 %, tytöt 21 %) kuin lukioiden opiskelijoilla (pojat 11 %, tytöt 12 %) ja perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilailla (pojat 9%, tytöt 10%).

Paljon alkoholituotteita juovien nuorten määrä on myös ollut pitkään laskussa valtakunnallisesti. Seurantajakson aikana tosi humalassa olleiden osuus pienentyi kaikilla kouluasteilla vuoteen 2015 asti. Ammatillisten oppilaitosten opiskelijoilla selkeä laskeva trendi on jatkunut edelleen, muissa oppilaitoksissa muutos on tasaantunut vuoden 2015 jälkeen.

Sama trendi toistuu Vaasassa, joskin käyttäjien määrä eri ikäluokissa on tasaisempi. Silti Vaasassakin alkoholin käyttö tosi humalaan vähintään kerran kuukaudessa oli yleisempää ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoilla (pojat 16%, tytöt 20%) kuin lukioiden opiskelijoilla (pojat 13%, tytöt 18%) ja perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilailla (pojat 12%, tytöt 9%).

Kannabista liikkuu

Nuorten kannabiskokeiluissa ei ole valtavia eroja, jos vertaa koko maata Vaasaan ja Seinäjokeen. Joka tapauksessa THL:n kouluterveyskyselystä käy selväksi, että kannabista liikkuu ja sitä käytetään nuorten keskuudessa.

Seinäjoella kannabista oli kokeillut ainakin kerran perusopetuksen 8. ja 9. luokkaa käyvistä pojista 7 prosenttia ja tytöistä 6 prosenttia, lukioiden pojista 9 prosenttia ja tytöistä 7 prosenttia sekä ammatillisen oppilaitoksen pojista 17 prosenttia ja tytöistä 12 prosenttia.

Vaasassa kannabista oli kokeillut ainakin kerran perusopetuksen 8. ja 9. luokkaa käyvistä sekä pojista että tytöistä 6 prosenttia, lukioiden pojista 11 prosenttia ja tytöistä 10 prosenttia sekä ammatillisen oppilaitoksen pojista 13 prosenttia ja tytöistä 11 prosenttia.

Seurantajaksolla kannabista kokeilleiden osuus on pysynyt lähes samalla tasolla. Kannabista vähintään kerran kokeillen osuus pysyi ennallaan perusopetuksen 8. ja 9. luokilla ja pieneni hieman toisella asteella verrattuna vuoteen 2021.Huolestuttavaa tietysti on, että kannabis on tullut tilastojen valossa jäädäkseen.

Sähkötupakka eli vape on ollut yhä kasvava riesa myös pohjalaiskouluissa. Sähkösavukkeita päivittäin käyttävien nuorten osuus kasvoi hieman vuodesta 2021 kaikissa ikäryhmissä.

Päivittäin nuuskaavien nuorten osuudet olivat vuonna 2023 lähes samalla tasolla vuoteen 2021 verrattuna. Seurantajaksolla nuuskan päivittäinen käyttö yleistyi ammattiin opiskelevilla pojilla vuodesta 2010 vuoteen 2019 asti.

Vuonna 2023 Kouluterveyskyselyssä kysyttiin nuorilta ensimmäistä kertaa nikotiinipussien käytöstä. Nikotiinipussien käyttö on pojilla tyttöjä yleisempää.

Nuorten tupakointi on vähentynyt 2000-luvun alusta alkaen. Tupakointi on ammatillisten oppilaitoksissa opiskelevilla yleisintä, mutta päivittäin tupakoivien osuus on pienentynyt koko seuranta-ajan.

Vuonna 2023 koko maassa kannabista oli kokeillut vähintään kerran perusopetuksen 8. ja 9. luokkaa käyvistä pojista yhdeksän prosenttia ja tytöistä kuusi prosenttia, lukioiden pojista 12 prosenttia ja tytöistä 11 prosenttia sekä ammatillisten oppilaitosten pojista 15 prosenttia ja tytöistä 18 prosenttia.