Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Hy­vin­voi­va ja osaava hen­ki­lös­tö on hy­vin­voin­ti­alueen voi­ma­va­ra

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella työskentelee noin 10 000 ammattilaista. Hyvinvointialue kehittää keinoja osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi. Sosiaali-, terveys- ja pelastusalan aloituspaikkojen lisääminen tuottaa työvoimaa vasta viiveellä.

Sekin on tärkeää, että sosiaali-, terveys- ja pelastusalalla ammattilaisia johtaa alan koulutuksen saanut henkilö. Se auttaa parantamaan palvelujen laatua, vaikuttavuutta ja työhyvinvointia.

Nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä työntekijöiden tiedot ja taidot ovat ratkaisevia hyvinvointialueen uudistumisessa ja menestymisessä. Olennaista on, että osaamiselle on määritelty strategiasta johdetut tavoitteet ja mittarit sekä prosessit ja välineet, joilla osaamisen kehittäminen ja sen seuranta saadaan luontevaksi osaksi työn arkea.

Yhteisesti sovitut työpaikan käytännöt, mahdollisuudet vaikuttaa työhön ja kehittää työtään, hyvä johtaminen ja erilaisten elämäntilanteiden joustava huomioon ottaminen tekevät työpaikasta inhimillisen ja lisäävät työn tuottavuutta. Tärkeää on kunnollinen palkka, selkeät työnkuvat ja mahdollisuudet kehittää ammattitaitoaan.

Työhyvinvoinnin esteitä ovat mm. toistuvista henkilöstön lomautuksista ja irtisanomisista aiheutuvat epävarmuudet työsuhteen jatkuvuudesta, riittämättömistä henkilöstöresursseista johtuva jatkuva henkinen ja fyysinen kuormittuminen, johtamisen heikkoudet, epätietoisuus tulevasta sekä henkilökohtaisen elämän haasteet. Kiire ja työn arvostuksen puute näkyvät palkkauksessa. Vähäiset vaikutusmahdollisuudet omaan työhön heikentävät työhyvinvointia.

Työhyvinvoinnin kehittäminen hyvinvointialueella maksaa itsensä takaisin alentuneina sairauspoissaoloina, pitempinä työurina ja henkilöstön pysyvyytenä. Monet keinoista, joilla vahvistetaan työntekijöiden jaksamista työssään, eivät maksa työnantajalle juuri mitään.

Kun työntekijät tulevat kuulluiksi työntekijöinä, he voivat paremmin, sairastavat vähemmän ja ovat tuottavampia työssään. Työolojen kehittämisellä ja ja työturvallisuudella on merkitystä palvelujen laatuun ja vaikuttavuuteen sekä asiakas- ja potilasturvallisuuteen. Olennaista on rakentaa työyhteisön voimavaroja vahvistavaa kulttuuria, jossa huomio kiinnitetään onnistumisiin, hyviin ja toimiviin asioihin sekä muutoksen mahdollisuuksiin.

Arto Rautajoki

yhteiskuntatieteiden tohtori

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue

Seinäjoki