Oletko lukenut Kuntien eläkevakuutuksen tuoreen työvoimaennusteen? Se on karu.
Ennusteen mukaan Suomesta puuttuu 16 600 sairaanhoitajaa ja 8 800 lähihoitajaa. Puuttuu 2 480 erityisopettajaa, 6 000 varhaiskasvatuksen opettajaa! 4 300 sosiaalityöntekijää, 1 800 psykologia ja noin tuhat lääkäriä.
Samaan aikaan ikäluokat pienenevät tahtia, johon harva on vielä herännyt. Seuraavien kahdeksan vuoden kuluessa peruskoululaisten määrä putoaa koko maassa lähes 17%. Etelä-Pohjanmaalla synnytysten määrä on pudonnut vuodesta 2010 jo huimat 27%.
Viime viikoilla moni meistä on katsonut vaalitenttejä, niin minäkin. On puhuttu resurssipulan paikkaamisesta maahanmuutolla, soten korjaamisesta rahalla ja hyvinvointialueiden yhdistämisestä.
Miksi?
Työntekijöitä ei riitä, eikä riitä rahaa. Suomi ottaa koko ajan syömävelkaa, tänäkin vuonna yli 10 miljardia.
Miksi yritämme korjata sellaista hyvinvointiyhteiskuntaa, johon meillä ei selvästi riitä rakennuspalikoita?
Nykyinen hyvinvointiyhteiskunta luotiin suurten ikäluokkien ryhtyessä työelämään ja oli luonnollista rakentaa se veronmaksajien määrän kasvun varaan. Lukujen valossa on nyt täysin kiistatonta, että Suomi on suuren rakenteellisen muutoksen edessä. Joko rakenteita on riisuttava tai niitä on paikattava erittäin runsaalla ulkomaisella työvoimalla.
Korvatakseen työvoimapulaa Suomen pitäisi ottaa vuosittain vähintään 20 000 maahanmuuttajaa enemmän kuin nyt otetaan - joka vuosi.
Se tarkoittaa, että vuonna 2053 Suomessa olisi reilusti yli miljoona maahanmuuttajaa – siis mikäli heidät saadaan tänne houkutelluksi ja vielä pidetyksi suomalaisessa työelämässä.
Kuulostaako se realistiselta?
Pelottavinta on vaara kahden kerroksen Suomen muodostumisesta: suomalaisjuurisille korkeakoulutetut työt ja maahanmuuttajille avustavat tehtävät. Sellaista Suomea voi itse asiassa jo nähdä, kun maahanmuuttajalähetit kuljettavat takeaway-aterioita opiskelija-asuntoloiden suljetuille oville.
Tätä kahden kerroksen Suomea ainakaan minä en halua viedä yhtään pidemmälle, vaan maahanmuuttajilla on oltava aidot mahdollisuudet tulla täydeksi osaksi suomalaista yhteiskuntaa.
Näissä vaaleissa on onneksi puhuttu monista oikeista asioista, mutta myös vääristä. Harva puolue tai ehdokas on tosissaan uskaltanut katsoa tulevaisuuteen.
Minä katson. Valtavan edessä olevan muutoksen vuoksi on tehtävä lukuisia uudistuksia niin terveydenhuollon rakenteisiin ja palveluihin, työelämälainsäädäntöön kuin kouluverkkoonkin.
Vuoden 2053 Suomea on alettava rakentaa nyt.
Henna Helmi Heinonen (kesk.)
psykologi PsM, kirjailija
eduskuntavaaliehdokas
Seinäjoki