Ensimmäisen valtuustokauden aluehallitusten puheenjohtajat kokoontuivat kokoukseen 15.–16.5.2025, jonka pohjalta tehtiin yhteinen kannanotto.
Hyvinvointialueiden ensimmäiset vuodet ovat olleet monella tapaa poikkeuksellisia. Historiallisen rakenteellisen muutoksen ohella olemme kohdanneet nopeasti muuttuvan toimintaympäristön, kiihtyvän kustannuskehityksen, kasvavan palvelutarpeen, henkilöstöpulan sekä asukkaiden kasvavat odotukset. Vaikka olemme vasta alkutaipaleella, on selvää, että alueuudistus on tullut jäädäkseen. Samalla hyvinvointialueiden pitkäjänteinen kehittäminen vaatii realistisia ja kestäviä edellytyksiä sekä puoluerajat ylittävää yhteistä näkemystä sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen tulevaisuudesta.
Ensimmäisten vuosien taloudellinen paine on ollut kova. Hyvinvointialueiden alijäämien kattamisvelvoite nykymuodossaan ei vastaa alueiden käynnistyksessä ilmenneisiin haasteisiin eikä huomioi toimintaympäristön nopeita muutoksia. Kaikilla alueilla olemme käynnistäneet rakenteellisia uudistuksia ja kustannusvaikuttavuuden parannuksia, mutta vaikutukset realisoituvat viiveellä. Siksi alijäämien kattamisvelvoitteen aikajänteen pidennys olisi perusteltu, kustannusneutraali ja mahdollistaisi hallitun muutoksen ilman hallitsemattomia säästötoimia niille alueille, jotka tämän jatkoajan tarvitsevat.
Hyvinvointialueet ovat tässä eri tilanteessa, sillä esimerkiksi Pohjanmaalla lisäaika ei juurikaan auta tilannetta, kun taas Etelä-Pohjanmaalle se olisi eduksi. Äkkijyrkät säästötoimet voivat kaikilla alueilla vaarantaa palvelujen perustuslaillisen saatavuuden, yleistä luottamusta ja luottamuksen romahtaessa lopulta koko yhteiskunnan turvallisuuden.
Samanaikaisesti on tärkeää tunnustaa rahoituksen muutosta määrittävän hyvinvointialueindeksin merkitys alueiden rahoituksen vakauden turvaamisessa. Henkilöstökulujen kasvu on ollut ja tulee uuden työehtosopimuksen myötä olemaan nopeampaa kuin indeksin korotusvara. Tämä muodostaa riskin alueiden taloudelliselle tasapainolle ja kyvylle ylläpitää palvelujen laatua ja saatavuutta. Tarvitsemme järjestelmää, joka tunnistaa ja reagoi dynaamisesti henkilöstökulujen sekä palveluostojen hintojen todelliseen kehitykseen, jotta alueiden toimintaedellytykset säilyvät kestävällä pohjalla.
Hyvinvointialueiden perustamisen keskiössä on asiakaslähtöisyyden vahvistaminen. Tämä tarkoittaa palvelujen kehittämistä asukkaiden tarpeista käsin, moniammatillisesti ja saumattomasti – ei organisaatiolähtöisesti ja siiloutuen. Alueet ovat jo käynnistäneet rohkeita kokeiluja ja uudistuksia, mutta alueilla tarvitaan liikkumatilaa ja tukea asiakaslähtöisyyden vahvistamiseen. Tähän liittyy kiinteästi asukkaiden osallisuuden ja luottamuksen vahvistaminen. Meidän on yhdessä osoitettava, että rakennamme muutosta ihmisten parhaaksi – kuunnellen, osallistuen ja läpinäkyvästi.
Ensimmäiset vuodet ovat olleet oppimista, luottamuksen rakentamista ja muutoksiin sopeutumista. Nyt on aika vahvistaa edellytyksiä pitkäjänteiselle, vaikuttavalle ja taloudellisesti kestävälle kehittämiselle hyvinvointialueilla. Yhteistyössä valtion ja kuntien kanssa löydämme ratkaisut, jotka varmistavat, että hyvinvointialueet voivat täyttää lupauksensa asukkaille – nyt ja tulevaisuudessa.
Lasse Hautala (kesk.)
Etelä-Pohjanmaan aluehallituksen puheenjohtaja
Anne Salovaara-Kero (r.)
Pohjanmaan aluehallituksen puheenjohtaja