Hyvinvointialueet tekevät isoja säästöohjelmia. Alueilla on valittu hieman erilaiset tavat etsiä säästöjä. Pohjanmaalla on pyrkimys välttää irtisanomiset ja lomautukset, kun Etelä-Pohjanmaalla ollaan ajautumassa lomautuksiin.
Sote-uudistuksen tärkein ajatus on perus- ja lähipalveluiden vahvistaminen. Se tarkoittaa, että lääkäriin ja hoitajaan saa yhteyden ja ajan nopeasti myös kiireettömissä asioissa, lasten ja nuorten tuki on lähellä osana arkea esimerkiksi kouluissa ja ennaltaehkäisyyn satsataan yhdessä kuntien kanssa lisäten liikuntaa ja terveellisiä elämäntapoja. Kestäviä säästöjä voidaan saada vain vähentämällä mielenterveysongelmia ja kansansairauksia sekä lasten ja nuorten syrjäytymistä, jotka aiheuttavat jopa kymmenien miljardien kustannukset Suomelle vuosittain.
Sote-palvelut eivät tule toimimaan, jos henkilöstöstä ei pidetä huolta. Siksi säästöjä ei voida tehdä henkilöstön selkänahasta ja jo valmiiksi työkuormaa kasvattaen, vaan työhyvinvointia ja työn houkuttelevuutta parantamalla. Lomautusten ja irtisanomisten sijaan henkilöstöä on kuultava ja pidettävä mukana säästöjä haettaessa ja toimeenpantaessa.
Osalla alueista säästöjä on lähdetty hakemaan nurinkurisesti lähipalveluita ja henkilöstön asemaa heikentämällä ja ihmisten hoitoonpääsyä vaikeuttamalla. Näin voidaan saada säästöjä lyhyellä aikavälillä, mutta tämä tulee kalliimmaksi pidemmän päälle.
Alueet ovat nyt pääsemässä käyntiin säästötoimissaan, mutta Orpon hallitus vaikeuttaa työtä. Kehysriihessä päätettiin 600 miljoonan euron leikkauksista jo aiemmin päätettyjen 1 400 miljoonan lisäksi. Samalla hallitus lisää rahoitusta yksityisen hoidon korvauksiin 500 miljoonalla. Kuvaavaa on, että edes vastuuministeri Juuso ei osaa sanoa, mihin näin suuret lisäleikkaukset johtavat.
Huonosti valmistellut leikkauspäätökset sosiaalihuollosta, erikoissairaanhoidosta, hoitotakuusta ja vanhustenhoidosta uhkaavat hyvinvointialueiden tasapainotussuunnitelmia ja ennenkaikkea ihmisten hyvinvointia.
Laissa säädetyn hoitotakuun pidentäminen kahdesta viikosta kolmeen kuukauteen on huonoimpia mahdollisia leikkauskohteita. Henkilöstömitoituksen heikentäminen kertoo, että Pohjanmaalta alkanut keskustelu vanhustenhoidon kriisistä keväällä 2019 on päässyt unohtamaan Orpolta, joka tuolloin tyytyi toteamaan, että ”ihminen ei ole desimaali”. Hyvinvointialueiden onkin omilla päätöksillään vältettävä hoitoon pääsyn vaikeutuminen ja henkilöstön vähentäminen vanhustenhoidossa.
Orpon ja Purran hallitus olisi nyt viisas, kun se antaisi alueille työrauhan ja peruisi leikkaukset. Kestävä talouden tasapaino saadaan aikaan, kun alueille annetaan 1–2 vuotta lisäaikaa sekä aikaistetaan osaa tulevien vuosien rahoituksesta. Varsinaista lisärahaa ei tarvita, mutta muutosten tekeminen vaatii aikaa.
Hallituksen leikkaukset yhdistettynä yksityisen hoidon tuen kasvattamiseen uhkaavat koko julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuutta. Kyse on sammutetuin lyhdyin ajetusta järjestelmämuutoksesta, josta ei äänestäjille puhuttu ennen vaaleja ja jota kukaan ei ole tilannut.
Matias Mäkynen (sd.)
kansanedustaja
Vaasa