Säästöä haetaan hyvinvointialueilla nyt sellaisella palolla, että uhreilta tuskin voidaan välttyä. Osumaa saavat sekä järjestelmä itsessään että takuuvarmasti myös potilaat sekä tietenkin työntekijät.
HUS ilmoitti henkilöstöä koskevista valtavan suurista yt-neuvotteluista. Säästöä haetaan nyt siis henkilöstökuluista eli toisin sanoen täysin väärästä paikasta toimiala huomioon ottaen. Ruuhkat ovat pitkään olleet siellä sellaisia, että hoitoon pääsyn toteutumisen aikataulu ylittää laissa sallitun määräajan. Lakia siis rikotaan jo nykyisellään ja nyt tilannetta heikennetään radikaalisti.
Hiljaisuus kansalaisten parissa aiheen ympärillä sattuu korviin. Nyt pitäisi reagoida rohkeasti. Kyseessä on koko Suomen asia sikäli, että HUS:ssa hoidetaan erikoissairaanhoidon yksiköissä potilaita läpi Suomen. Kyse ei siis ole ”vain” pääkaupunkiseudun ihmisten terveydenhuollosta, joka sekin tietenkin itsessään olisi rajua vaan nyt mätkitään kerralla koko Suomen väestöä.
Säästäminen ja sopeuttaminen ovat järkevissä määrin ja oikein kohdennettuina viisasta toimintaa, mutta väärin ja huolimattomasti tehtyinä aiheuttavat ainoastaan turhia lisäkuluja sekä tässä tapauksessa inhimillistä kärsimystä. Oletettavaa on, että vastaavia toimenpiteitä tulee näkymään muillakin hyvinvointialueilla. Kulurakenne on raskas ja painetta säästöihin on.
Nyt olisi kuitenkin ensiarvoisen tärkeää tehdä viisaita ratkaisuja. Terveydenhuolto jos jokin on tiukasti yhteydessä maan yleiseen tuottavuuteen, kasvuun ja erilaisiin hankkeisiin. Näin ollen heikentämällä kansalaisista huolehtimista, vaikutamme myös talouteen. Puhumattakaan potilaskohtaisista inhimillisistä vaikutuksista.
Maan tapa tuntuu nyt olevan se, että kaikkea vähennetään, kurjistetaan ja tehdään vaikeammaksi. Näin tämän ei kuuluisi olla. Tämä menee samassa linjassa suhteessa etuisuuksien heikennyksiin, alv-korotuksiin ja moneen muuhun sellaiseen päätökseen, joilla on viime aikoina hankaloitettu merkittävästi sekä kansalaisten elämää että talouden hyvinvointia.
Tällainen politiikka ei vie pitkälle ja on sanomattakin selvää, että se on paitsi lyhytnäköistä myös lyhytkestoista. Korjausliike on välttämätön sitten kun seuraukset eskaloituvat. Terveydenhuolto toimialana on kuitenkin sellainen, että inhimillisesti katsottuna korjaavat toimet ovat riittämättömiä kun ne tulevat potilaan kannalta liian myöhään.
Kokonaisuutena tarkastellen maamme tilanne on hieman jopa surullinen kaikista heikennyksistä ja vähennyksistä johtuen. Seuraukset voivat olla hyvin arvaamattomia ja lopullisen hintalapun suuruus selviää vasta paljon myöhemmin.
Osa seurauksista näkyy vasta seuraavien sukupolvien aikana eli näiden huonojen ja kestämättömien ratkaisujen seuraukset tulevat paitsi maksettavaksi korkojen kanssa, mutta lisäksi niistä aiheutuvat ongelmat periytyvät jälkipolville. Se on melkoinen perintö sukupolville, joiden pitäisi rakentaa omaa elämää sekä vastata moniin muihin globaaleihin ongelmiin ja muutoksiin.
Tällaiseen kehitykseen meistä kenenkään ei pitäisi nyt suostua vaan nyt pitäisi taistella hyvinvointivaltion toimintojen ja rakenteiden puolesta kaikin voimin.
Risto Helin
Vaasa