Hyvinvointialue on ollut toiminnassa ensimmäisen kauden. Moni asia on synnyttänyt huolta ja keskustelua. Hyvinvointialueella on tehty palveluiden keskittämistä ja tehostamista. Varsinkin sellaiset asukkaat, jotka ovat joutuneet luopumaan lähipalveluista kokevat muutokset ihan konkreettisesti.
Mikä on oikea tapa palveluiden tehostamiseksi? Palveluita tehostamalla voidaan saada aikaan myös parempaa laatua. Kuinka paljon hyvinvointialueen rahoituksesta käytetään kiinteistöihin, joissa palveluita tarjotaan? Paljonko rahoituksesta menee työntekijöiden palkkoihin ja paljonko rahaa jää varsinaisten hoitotoimenpiteiden tekemiseen? Onko organisaation rakenne ja työntekijöiden tehtävät tasapainossa?
Rahoituksen kohdentaminen tarpeiden mukaan ja palveluiden järjestäminen kustannustehokkaasti ei ole helppoa. Palveluiden tarjontaa kannattaa hajauttaa hyvinvointialueen sisällä eri kuntien kesken sopivassa suhteessa. Palveluiden hajauttamisessa on tarkoitus hyödyntää alueella olevat sopivat tilat ja siellä asuvien henkilöiden ammattitaito sekä palveluntarve parhaalla mahdollisella tavalla.
Osa palveluista on järjestettävä kaikissa kunnissa. Toiset palvelut ovat sellaisia, joita kannattaa järjestää keskitetysti laadun ja kustannustehokkuuden kannalta.
On tärkeää, että palveluverkko kulkee käsi kädessä alueella asuvien ihmisten ikärakenteen ja alueen väestökehityksen kanssa. On luonnollista, että haluamme säilyttää lähipalveluita. Lähipalveluiden säilyttäminen ei aina takaa laadukasta hoitoa, keskittäminen voi olla myös potilaan edun mukaista.
Joissakin tapauksissa palveluverkkoa tehostamalla voidaan säästää kiinteistökuluissa, mutta vastaavasti potilaiden kuljetuskustannukset voivat nousta samassa suhteessa.
Miten on vanhusten laita? Useimmat vanhukset haluavat asua kotona mahdollisimman pitkään. Heidän asumistaan kotona voidaan tukea riittävillä ja laadukkailla kotiin viedyillä palveluilla. Omaishoitajat tekevät arvokasta työtä. Heidän tekemän työn korvausta parantamalla voidaan lisätä ja tukea kotona tehtävää hoitoa. Osa kotona asuvista vanhuksista haluaa muuttaa yhteisöllisen asumisen pariin. Yhteisöllisen asumisen palveluita ja toimintatapaa kannattaa kehittää lisää, koska sillä voidaan vähentää ympärivuorokautisen hoidon tarvetta.
Yksi hyvinvointialueen palveluiden tarjontaa tehostava apu on OmaEP, digitaalinen sovellus, jota on kehitetty alueen omien palveluiden ja tarpeiden pohjalta. Tämä sovellus kannattaa ottaa jokaisen käyttöön. Sovelluksen avulla on mahdollista auttaa nuorempaa tai vanhempaa ihmistä palveluiden äärelle. Tarvitsemme selkeää ja hyvää johtamista sekä kustannustehokasta palveluverkostoa ilman, että tingimme liikaa hyvästä ja ihmisläheisestä palvelun laadusta. Päätöksen teossa tulee olla mukana myös asiakkaan näkökulma.
Olli Isopahkala (kesk.)
kunta- ja aluevaaliehdokas
Seinäjoki