Entinen kollegani, nykyinen hyvinvointialueen valtuutettu Raimo Vistbacka kyseli IP:ssa 27.2. “Pelastuvatko hyvinvointialueet?”. Mielestäni se on mahdollista, jos tämä suuri muutos toteutetaan hallitusti, pilaamatta sitä hätiköidyillä päätöksillä ja valtion liian nopealla rahankiristyksellä.
Rahapula ja henkilöstöpula ovat varmaan pahimmat uhkatekijät.
Hallintomalli on yksinkertainen entiseen verrattuna. Etelä-Pohjanmaalla hyvinvointialue muodostui yhdestätoista eri sote-toimijasta ja pelastuslaitoksesta. Luottamushenkilöitä on vain 130, kun entisissä oli yhteensä yli 300. Niiden lisäksi vielä tuplamäärä käsitteli sote-asioita kuntien valtuustoissa ja hallituksissa. Myös johtajia ja päälliköitä on vähemmän kuin niissä entisissä himmeleissä yhteensä. Se entinen oli todellinen hallintohimmeli, joka nielisi rahaa enemmän kuin tämä uusi. Kunnat pumppaisivat rahaa tehden jatkuvasti veronkorotuksia.
Alueiden rahoitus tulee lähes kokonaan valtiolta. Rahoituspohja petti alun perin, kun se perustui kuntien vuoden 2022 talousarvioihin. Ne olivat valtaosin kuntien “pahan tavan” mukaan alimitoitettuja todellisiin kuluihin verrattuna. Tietääkseni valtio on luvannut jälkikäteen tasoittaa tätä vajetta enemmän todellisia kuluja vastaavaksi. Rahoitusvajetta lisää myös vuokra-asetus, mikä takaa sote-kiinteistöjen omistajakunnille korkean 6 prosentin tuoton. Sote-alan ennakoitua kalliimpaa palkka-ratkaisua eikä kiihtynyttä inflaatiota osattu arvioida riittävästi. Kuluja nostaa osaltaan kuntien perimä kiinteistövero, mikä esimerkiksi Seinäjoella, jossa on paljon uusia tiloja, on 1,45 %, maakunnassa se on keskimäärin 1 %.
Hyvinvointialue on toiminut vasta vuoden. Uusia palvelukäytäntöjä, etäpalveluja, kiertäviä palveluja, digitalisaatiota ollaan vasta ottamassa käyttöön. Näin suuri muutos vaatii aikaa.
Vielä ei voi tuomita uudistusta epäonnistuneeksi, vaikka niin tuntuvat tekevän ainakin niiden puolueiden edustajat, jotka olivat uudistusta tehtäessä oppositiossa. Kulujen alentamisessa on varmaan vielä muita keinoja kuin palvelujen lopettaminen maakunnan reuna-alueilta. Kunnat voisivat hyvässä maakuntahengessä yhteiseksi hyväksi alentaa esimerkiksi kiinteistöjen vuokratuottoa 6:sta 3 %:iin. Avainasemassa on valtio kiristystoimissaan. Esimerkiksi kela-korvausten parinkympin lisäys lääkärivastaanottoon valunee palveluntuottajien hinnankorotuksiin. Nekin sadat miljoonat menisivät paremmin toteen huvinvointialueiden rahoituksessa.
Aulis Ranta-Muotio
Teuva