Maahanmuutosta puhutaan paljon. Toisaalta keskustellaan ulkomaalaistaustaisten katujengeistä, väkivaltarikollisuudesta ja Ruotsin tiestä. Ja toisaalta siitä, että ilman maahanmuuttajia veronmaksajat ja tiettyjen töiden tekijät loppuvat Suomesta.
Tällä vuosituhannella ulkomaalaistaustaisen väestön määrä on 4,5-kertaistunut maassamme. Viime vuoden lopussa täällä asui vakituisesti jo 508 173 ihmistä, joiden molemmat vanhemmat ovat kotoisin ulkomailta. Se on 9,1 prosenttia väkiluvusta. Vuoden 2022 muuttovoitto ulkomailta oli mittaushistorian suurin, lähes 50 000 henkilöä mukaan lukien tilapäisen suojelun nojalla maahamme tulleet ukrainalaiset.
Suomessa on siis puoli miljoonaa maahanmuuttajaa tai heidän lastaan, mutta mistä ja miksi he ovat tulleet tänne?
Monelle maahanmuutosta tulevat ensiksi mieleen muslimipakolaiset ja turvapaikanhakijat, joiden ympärillä negatiivinen maahanmuuttajakeskustelu tuntuu vellovan. Mielikuva ei kuitenkaan ihan vastaa todellisuutta, koska heitä on Suomen maahanmuuttajista vain kahdeksasosa.
Ylivoimaisesti suurin ja eniten kasvanut maahanmuuttajaryhmä ovat Euroopasta parisuhteen, työn tai opintojen vuoksi tulleet. Heitä on Suomen ulkomaalaistaustaisista puolet. Eniten Suomeen on tultu Ukrainan lisäksi Venäjältä ja Virosta. Lisäksi viime vuosina nopeimmin on kasvanut aasialaisperäisten tulijoiden määrä.
Viime vuonna Etelä-Pohjanmaalla maahanmuuton määrä oli poikkeuksellisen suuri ja tänäkin vuonna nettomaahanmuuton määrä oli kolminkertainen 2010-luvun keskiarvoon nähden.
Etelä-Pohjanmaan väkiluku on laskenut vuodesta 2013 saakka muuttoliikkeen ja vähenevän syntyvyyden vuoksi. Työikäinen väestö vähenee, mikä lisää taas työvoimapulaa, kun tämänhetkisestä notkahduksesta noustaan. Maahanmuutto on riittänyt maan sisäisten muuttotappioiden torjumiseen vuodesta 2021 lähtien. Se tulee jatkossa olemaan sekä haaste että mahdollisuus.
Jos miettii maahanmuuttajien osaamista, niin moni heistä ei pääse Suomessa koulutustaan vastaavaan tehtävään vaan päätyy tekemään jotain muuta. Lääkäri saattaa päätyä siivoojaksi tai taksikuskiksi. Tähän pitää saada muutos. Toki se edellyttää myös heidän omaa vastuun ottamista kotoutumisesta ja erityisesti kielen opettelemisesta, joka erityisesti meidän maakunnassamme on oleellista työllistymisen kannalta.
Myös yrityksiä maahanmuuttajat perustavat yhä enemmän. Uusyrityskeskuksen mukaan muuttajataustaisten asiakkaiden määrä yli kaksinkertaistui vuoden 2023 aikana ja heitä oli viime vuonnakin yli 13 % asiakkaista.
Ilman maahanmuuttoa maakunnan väkiluku tulisi laskemaan ennen näkemätöntä vauhtia, samoin kuin työikäisen väestön määrä.
Päivitettäessä Etelä-Pohjanmaan maakuntastrategian visiota ”Lakeutta laajempi” on syytä tarkemmin miettiä, mitä kaikkea tämä käytännössä meille tulee tarkoittamaan.
Satu Ahopelto (kok.)
yrityspalvelupäällikkö, KTM
Seinäjoki