Jokainen Indiana Jones ja tuomion temppeli -elokuvan nähnyt muistaa sen ällöttävän illalliskohtauksen: Kattaus ja tarjoilu ovat kuin paremmastakin ravintolasta, mutta ruokalajien kirjo ei saa länsimaisen katsojan ruokahalua kohoamaan. ”Etkö aio syödä ötökkääsi?”, kysyy yksi Pankot-palatsissa useammin syömään tottunut ruokailija. 32 vuotta sitten elokuvayleisö virnisteli ja mietti mielessään, että en totta vie aio.
Nyt hyönteisistä osana ravintoketjuamme kannattaa keskustella vakavasti.
Tanskassa huippuravintola Noma tarjoili ranskankermaa maustettuna elävillä muurahaisilla. Erilaisia hyönteisiä maistellaan Suomessakin. Rohkeimmille popsijoille kyse on enemmän elämysruoasta kuin siitä, että hyönteinen olisi tärkeä osa suomalaisten ravitsemusta. Me saamme proteiinia aivan riittävästi muutenkin. YK:n arvion mukaan kahdelle miljardille ihmiselle hyönteiset ovat kuitenkin normaali ja tärkeä osa ruokavaliota.
Suomessa tehdään tutkimustyötä, jonka tuloksilla tavoitellaan maallemme parempaa proteiiniomavaraisuutta. Teknologian tutkimuskeskus VTT laati maa- ja metsätalousministeriölle vaihtoehtoja, joilla Suomen täydennysproteiinin omavaraisuutta saataisiin nostettua 30 prosenttiin.
Tällä hetkellä täydennysproteiinin omavaraisuus on vain noin 15 prosenttia. Tämä tarkoittaa, että kotieläintuotannon rehua varten Suomeen tuodaan suuret määrät soijaa, rypsiä ja rapsia. Riski on alhaisessa huoltovarmuudessa, riippuvaisuudestamme muista.
VTT:n tutkimus haki järkevästi ratkaisuja monimuotoisen viljelylajiston muodostamisesta suomalaisille pelloille. Proteiinivalmisteet ovat merkittävä kansainvälinen kauppatavara. Tässä esille nousevat myös hyönteiset ja madot, vaikkakin laajempaa tutkimustietoa niiden sopivuudesta ihmisravinnoksi edelleen tarvitaan.
Rohkeiden yrittäjien kannattaisi nyt hakea sijoittajia rahoittamaan hyönteisfarmien perustamista. Myös tunnetut kotimaiset ruokatalot, kuten Saarioinen ja HKScan, ovat ainakin varovaisen kiinnostuneita aiheesta, sillä molemmat ovat mukana Luonnonvarakeskuksen ja Turun yliopiston Hyönteiset osaksi ruokaketjua -hankkeessa.
Hyönteisten ja toukkien kasvattamisen saa pitkälti automatisoitua. Toukat tulee ruokkia, mutta se on siistiä sisätyötä. Toukkafarmilla tuotanto on pinottu laatikoihin päällekkäin. Suomesta löytyisi runsaasti tyhjiä kerrosneliömetrejä, jotka sopisivat tuotantotiloiksi.
Hyönteistuotantoa tulisi suunnitella kahdesta näkökulmasta. Ensimmäinen on proteiiniomavaraisuuden nostaminen ja toinen on vienti. Suomalainen elintarvikeosaaminen on maailman huippuluokkaa. Hyönteisillä tuotetun täydennysproteiinin viennistä esimerkiksi kehitysmaihin voisi hyvin tulla suomalaisille kannattavaa liiketoimintaa.
Riskien ottamisen aika on nyt, vaikka EU-lainsäädäntö ei vielä hyönteisiä ihmisravinnoksi tai eläinten rehuksi hyväksykään. Hyönteisfarmeja perustetaan maailmalla kiivaalla tahdilla. Liiallinen varovaisuus voi viedä mahdollisuutemme innovatiiviseen toimintaan.
En ole vielä maistanut hyönteisiä. Indiana Jones -elokuva tulee edelleen mieleen. Kyse on kuitenkin vain kulttuurista, siitä mihin on tottunut. Kaikkeen tottuu ja etenkin sellaiseen, millä voi tienata.
TEEMU LAMPINEN
teemu.lampinen@i-mediat.fi