Huu­mei­den käyt­tö­huo­neet pe­las­tai­si­vat elämiä

Erityisasiantuntija Sanna Kailanto toimii huumekuolemien ehkäisyn asiantuntijaryhmän puheenjohtajana. Työryhmä hakee Suomen mallia, joilla huumekuolemia voidaan vähentää. Työlistalla on seitsemän konkreettista keinoa.
Erityisasiantuntija Sanna Kailanto toimii huumekuolemien ehkäisyn asiantuntijaryhmän puheenjohtajana. Työryhmä hakee Suomen mallia, joilla huumekuolemia voidaan vähentää. Työlistalla on seitsemän konkreettista keinoa.

Huumeiden käyttöhuoneet voisivat vähentää huumekuolemien määrää pitkällä aikavälillä.

Käyttöhuoneiden teho huumehaittojen vähentämisessä perustuu siihen, että turvallisen käyttöpaikan lisäksi käyttöhuoneet ovat paikka, jossa päihderiippuvaiset saavat palveluita, kuten sosiaali- ja terveyspalveluita sekä terveysneuvontaa.

Päihderiippuvainen voidaan myös ohjata jatko- tai vieroitushoitoon niiden kautta.

– Valvotuista huumeiden käyttöhuoneista on maailmalta hyviä kokemuksia, kun huoneet on suunniteltu hyvin. Käyttöhuoneissa huumeiden käyttäjät voivat saada nopeasti avun esimeriksi pistämisestä johtuviin tulehduksiin. Samalla ihmiset voivat peseytyä, pestä vaatteitaan ja syödä, hankevastaava Juha Sedergren Tukikohta ry:stä sanoo.

Tukikohta on pääkaupunkiseudulla toimiva järjestö, joka järjestää avopalveluita huumeiden käyttäjille.

Sedergren on myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen huumekuolemien ehkäisyn asiantuntijaryhmän jäsen.

Suomessa käyttöhuoneita ei ole, sillä nykyisen lainsäädännön mukaan huumeiden käyttö on rikos. Helsingin kaupunki on esittänyt sosiaali- ja terveysministeriölle käyttöhuoneiden perustamisen mahdollistavaa erillislakia, mutta asia on vielä kesken.

Mikäli ministeriössä päädyttäisiin erillislain säätämiseen, laissa pitäisi määritellä tarkasti se, olisiko huumeiden käyttö ja hallussapito rangaistavaa myös käyttöhuoneissa.

Lisäksi erillislaissa pitäisi säätää myös henkilökunnan oikeuksista ja velvollisuuksista.

Vihreiden kansanedustajat Outi Alanko-Kahiluoto ja Inka Hopsu tekivät muun muassa käyttöhuoneista kirjallisen kysymyksen.

– Jos Suomessa huumeiden käyttöhuoneet otetaan käyttöön, kannatamme sitä, sillä yleisesti ottaen käyttöhuoneet ovat toimivia. Käyttöhuoneet voivat tarjota päihderiippuvaisille tärkeitä palveluita, kuten puhtaita käyttövälineitä, tarttuvien tautien testauksia, c-hepatiitin hoitoa ja paljon muuta. On kuitenkin eri asia, miten tehokkaasti käyttöhuoneet pystyvät ehkäisemään yliannostuksesta johtuvia huumekuolemia, THL:n erityisasiantuntija Sanna Kailanto sanoo.

Kailanto toimii Huumekuolemien ehkäisyn asiantuntijaryhmän puheenjohtajana.

Työryhmän pöydällä on seitsemän konkreettista esitystä, joiden vaikutuksia kuolemien vähentämiseksi nyt selvitetään.

Loppulausunto julkaistaan vuoden lopulla ja ryhmän esityksiä hyödynnetään valtioneuvoston huumepoliittisen periaatepäätöksen valmistelussa.

– Meidän tehtävänä on arvioida keinojen tehokkuutta sekä arvioida niihin liittyviä haasteita. Suomessa tilanteen tekee erityisen haastavaksi meillä huumausaineena käytetyn buprenorfiinin sekä useiden muiden aineiden sekakäyttö.

Buprenorfiini on opioidi, jonka sekakäyttö muiden päihdeaineiden kanssa voi olla hengenvaarallista. Buprenorfiini on osallisena suurimmassa osassa myrkytyskuolemia. Suomessa erityisesti alle 25-vuotiaiden huumekuolemat ovat lisääntyneet koko 2000-luvun ajan.

– Vaikka huumeiden käytön haittojen vähentämiseen keskittyvä työ on erittäin tärkeää, ennaltaehkäisevää työtä ei saa unohtaa, Kailanto sanoo.

Työryhmässä selvitetään myös sitä, pitäisikö Suomessa ottaa käyttöön naloksoniohjelma.

Kyse on siitä, että huumeiden käyttäjille annettaisiin kotiin vietävää naloksoni-nimistä lääkettä, jota käytetään opioideista johtuvissa yliannostustilanteissa. Naloksonia käytetään muun muassa ensiapuyksiköissä ja sairaaloissa.

– Take home -naloksoni annetaan nenäsumutteena tai pistoksena. Se on opioidiantagonisti, joka kumoaa opioidin vaikutukset. Naloksonia ei voi käyttää väärin, sillä aine itsessään ei aiheuta mitään vaikutuksia, Juha Sedergren sanoo.

Naloksoni toimii hyvin tilanteissa, joissa yliannostus johtuu esimeriksi heroiinista tai metadonista. Sen sijaan buprenorfiinin aiheuttamaan yliannostukseen aine tehoaa heikommin.

– Naloksoniohjelmaa suunniteltaessa on hyvä huomioida, että valmistetta pitäisi jakaa kentälle hyvin runsaasti, jotta sitä on joka repussa, kun sitä tarvitaan, Kailanto kuvaa.

Naloksonin käyttö ja jakaminen päihderiippuvaisille vaatisi koulutusta aineen oikeanlaiseen käyttöön sekä yliannostustilanteiden tunnistamiseen.

– Pistämällä useita päihteitä käyttävien elämässä yliannostustilanteet ovat yleisiä ja luonteeltaan tapaturmaisia. Yliannostus- ja myrkytystilaa on vaikeaa tunnistaa, koska hengityksen lamaantuminen voi näyttäytyä tajunnan tason laskun lisäksi raskaana kuorsaamisena tai haukkovana hengityksenä, Sedergren sanoo.

Minna Akimo

-
Ilmoita asiavirheestä