Suomi on muuttunut. Mummojen opetukset unohtuvat, eikä koululaitos enää hetkeen ole kyennyt valtavirtaa vastustamaan.
Sivistys alkaa olla vaikea sana. Se ymmärretään paljolti niin, että riittää kun ei kuseskele lattioille. Sananvapaus on vessakirjoitusten kanonisointia.
Sitä sitten puhutaan mitä sattuu, ja kuka sattuu.
Kun aiemmin fiksuna pidetty henkilö haluaa välttämättä kompromenttoida itsensä, tulee lausuntoja:
Ilmastonmuutos on propagandaa. (Ainahan se on muuttunut!)
Ei Suomessa ole rasismia. (Hihhuleiden huutoa.)
Koulussa on vaan tyttöjä tai poikia. (Joka muuta väittää on homo.)
Kristillinen oikeisto ymmärtää kyllä Vuorisaarnan. (Ja kaiken muunkin paremmin.)
Suomen velkaantuminen on Marinin hallituksen syy. (Historian surkein.)
Nykyhallituksen epäilijä on punavihreä huuhaa. (Demokratian vastaista.)
PS:n edustaja, joka aiemmin on epäillyt toisenrotuisten kykyä ja oikeutta muuttua Suomen kansalaisiksi, on kansanedustajana toki muuttanut kantansa ja ministerinä ilman muuta. (Ne on sillä lailla eheytyneet.)
Naisethan ei osaa jalkapalloa. (Kuka sitä jaksaa edes kattoa.)
Hän lausuu, hän uskoo, ja ihmettelee kansan jakaantumista.
Jarmo Lintala
vanhempi ihmettelijä
Seinäjoki