Jemenin huthien iskuissa Punaisenmeren laivaliikenteeseen on taustalla sisäpoliittinen ja opportunistinen motiivi, sanoo Suomen Lähi-idän instituutin johtaja, Jemeniä pitkään tutkinut Susanne Dahlgren.
Iranin tukemat huthit ovat iskeneet viime aikoina useita kertoja kansainvälistä meriliikennettä vastaan Punaisellamerellä. Huthien mukaan iskujen tarkoituksena on osoittaa tukea Gazan palestiinalaisille ja saada Israel lopettamaan sotatoimet Gazan kaistalla.
Mediassa puhutaan usein huthikapinallisista, mitä Dahlgren pitää vanhentuneena nimityksenä. Hän puhuu mieluummin huthihallinnosta. Jemenin sisällissota sai alkunsa vuonna 2014, kun huthikapinalliset valloittivat Sanaan kaupungin.
Huthit ja Saudi-Arabian johtama liittouma pitivät viime vuonna puolen vuoden mittaisen tulitauon, ja taisteluista on enimmäkseen pidättäydytty myös sen jälkeen.
Saudi-Arabia ja huthihallinto ovat tulitauon jälkeen jatkaneet pyrkimistä kohti rauhaa – tosin ilman Jemenin kansainvälisesti tunnustettua hallitusta ja Etelän siirtymäkauden neuvostoa, jolloin mahdollisuudet pitävään rauhaan ovat kyseenalaiset, Dahlgren huomauttaa.
"Piti keksiä uusi vihollinen"
Huthien Jemenissä saama tuki perustuu Dahlgrenin mukaan huthien osoittamaan vastarintaan Saudi-Arabiaa kohtaan, ei niinkään hyvään hallintoon. Suhteen lientyminen on muuttanut asioita.
– Heidän (huthien) piti ikään kuin keksiä uusi vihollinen, ja tämä vihollinen on nyt sitten Israel, Dahlgren sanoo.
– Tämä on siinä mielessä aika luontevaa, että kun huthit parikymmentä vuotta sitten järjestäytyivät poliittiseksi liikkeeksi, sen yksi keskeinen tunnus oli "kuolema Israelille".
Palestiinalaiskysymys ei Dahlgrenin mukaan kuitenkaan ole ollut Jemenissä erityisesti pinnalla 1970–1980-lukujen jälkeen.
– Huthit tekevät iskuja Punaisellamerellä pönkittääkseen omaa kansallista asemaansa, hän sanoo.
Dahlgren ei usko, että huthit pystyisivät todellisuudessa vaikuttamaan siihen, mitä Israel tekee Gazassa.
Iskut hutheille menestys
Israelin massiivinen hyökkäys Gazaan Hamasin lokakuisen hyökkäyksen jälkeen on herättänyt vihaa arabimaissa.
Punaisenmeren iskut ovatkin Dalhgrenin mukaan olleet hutheille "täydellinen menestys" siinä mielessä, että ne ovat tuoneet kansainvälistä uutishuomiota sekä kiitosta solidaarisuudesta palestiinalaisille muun muassa libanonilaisen äärijärjestön Hizbollahin johtaja Hassan Nasrallahilta.
Punaisenmeren rannikolla on järjestetty jemeniläisille jopa turistimatkoja viime kuussa kaapatulle Galaxy Leader -alukselle.
Lisäksi huthit ovat sanoneet, että heidän on Gazan sodan aktivismin avulla nyt helpompi värvätä sotilaita joukkoihinsa, Dahlgren kertoo.
Huthien intresseissä onkin tutkijan mukaan edelleen jatkaa iskuja Punaisellamerellä.
Punaisenmeren iskujen taustalla on Dahlgrenin mukaan myös YK:n ja länsimaiden virheitä. Vuonna 2018 jemeniläiset osapuolet sopivat YK:n johdolla Tukholman sopimuksessa, että sotilaallinen toiminta Punaisenmeren rannikon kaupungeissa lopetetaan.
Jemenin kansainvälisesti tunnustetun hallituksen takana olevalla koalitiolla olisi kuitenkin ollut Dahlgrenin mukaan tätä ennen mahdollisuus ottaa rannikkokaupungit haltuun ja eristää huthit Punaiseltamereltä.
– Nyt huthit käyttävät näitä satamakaupunkeja tähän Punaisenmeren terrorismiin.
Yhdysvallat syyttänyt Irania osallisuudesta
Yhdysvallat ilmoitti viime viikolla aloittavansa kymmenen maan yhteisoperaation meriliikenteen turvaamiseksi Punaisellamerellä.
Myöhemmin viikolla Yhdysvallat myös syytti hutheja tukevan Iranin osallistuneen paitsi aseiden toimittamiseen Punaisenmeren iskuihin, myös operaatioiden suunnitteluun.
Eilen tiistaina Yhdysvallat kertoi ampuneensa alas useita huthien lennokkeja ja ohjuksia Punaisellamerellä.
Viisi ohjusta ja kaksitoista lennokkia oli laukaistu kohti alueella liikennöiviä laivoja, joille ei kuitenkaan Yhdysvaltain Lähi-idän joukkojen päämajan Centcomin mukaan aiheutunut vaurioita. Myöskään mahdollisista loukkaantuneista ei raportoitu.
Dahlgren huomauttaa, että Yhdysvallat on ollut läsnä Punaisellamerellä jo aiemmin. Aiemmin huthit ampuivat rakettejaan Saudi-Arabiaan ja Arabiemiraatteihin.
----
Lähteenä myös uutistoimisto AFP.