Oli odotettavissa, että Yhdysvaltain johtama koalitio iskisi huthikapinallisia vastaan, Ulkopoliittisen instituutin vieraileva johtava asiantuntija OIli Ruohomäki arvioi STT:lle.
Yhdysvaltojen ja Britannian perjantain vastaisena yönä tekemät iskut huthikapinallisten käyttämiin kohteisiin Jemenissä eivät siten yllättäneet Ruohomäkeä.
– Siitä oli varoitettu jo aikaisemmin, että huthien laivaliikenteeseen tekemien iskujen pitää loppua. Koska ne (iskut) eivät loppuneet, oli odotettavissa, että ryhdytään vähän järeämpiin toimiin, Ruohomäki kertoo.
Huthikapinallisten hyökkäyksien kohteena on ollut myös Yhdysvaltain lipun alla kulkevia laivoja. Ruohomäen mukaan oli siten päivänselvää, että Yhdysvallat puuttuisi huhtikapinallisten toimintaan.
Yhdysvallat liittolaisineen antoi noin viikko sitten huthikapinallisille viimeisen varoituksen lopettaa iskut tai vastauksena voisi olla sotilastoimia. Tällä viikolla myös YK:n turvallisuusneuvosto vaati välitöntä loppua rahtialuksiin kohdistuneille hyökkäyksille.
Alueen turvaamista pidetään tärkeänä, sillä Punaisenmeren ja Suezin kanavan kautta kulkee merkittävä osa Euroopan ja Aasian välisestä laivaliikenteestä ja kansainvälisestä kaupasta.
– Kyse on vapaasta merenkulusta ja sen mahdollistamisesta, Ruohomäki sanoo.
Ruohomäen mukaan nyt tehdyillä iskuilla lähetettiin erittäin tiukka signaali huthikapinallisille. Hänestä on kuitenkin ennenaikaista arvioida, riittivätkö iskut lopettamaan huthien laivaliikenteeseen tekemät hyökkäykset.
– Tokkopa nämä Yhdysvaltain johtaman koalition iskut viimeisiksi jäävät. Jatkossakin tullaan varmaan näkemään iskuja ja vastaiskuja sekä mahdollisesti erikoisjoukkojen operaatioita.
Eskalaatiota ehkäisee moni tekijä
Huthikapinalliset ovat kertoneet jatkavansa iskujaan Punaisellamerellä riippumatta länsimaiden hyökkäyksestä kapinallisten kohteisiin. Ruohomäki ei kuitenkaan näe tilanteessa laajemman eskalaation vaaraa.
– Huthit ovat iskeneet laivoihin, mutta ei heillä ole lihaksia paljoa kauemmaksi mennä, Ruohomäki sanoo.
Myös maantieteelliset tekijät ehkäisevät tilanteen eskaloitumista. Jemenin naapuri Saudi-Arabia on lähihistoriassa iskenyt voimallisesti huthikapinallisia vastaan. Ruohomäki ei myöskään usko esimerkiksi Iranin lähtevän suuremmin tukemaan hutheja.
– Kun katsoo ihan puhtaasti karttaa ja maantiedettä, on vaikea nähdä mihin suuntaan tilanne laajenisi, Ruohomäki tiivistää.
Yhdysvallat liittolaisineenkin tavoittelee Ruohomäen käsityksen mukaan ensisijaisesti huthien laivaliikenteeseen tekemien iskujen lopettamista.
– En näe minkäänlaista tahtotilaa siihen, että huthit haluttaisiin kokonaan pyyhkiä kartalta.
Oikeutusta haettu palestiinalaisten tukemisella
Huthikapinalliset haluavat Ruohomäen mukaan näyttäytyä Punaisenmeren alueen turvallisuuden takaajina. Kyse on kiristyksestä, jossa huthit lupaavat turvata alueen meriliikenteen, jos kansainvälinen yhteisö toimii heidän haluamallaan tavalla.
– Eihän sellaista voi sallia. Se on kiristystä, eivätkä valtiot sen takia lähde ryhmän kanssa asiasta minkäänlaiseen keskusteluun, hän sanoo.
Huthikapinalliset ovat perustelleet toimiaan sillä, että he pyrkivänsä iskemään Israeliin kytköksissä oleviin aluksiin tukeakseen palestiinalaisia Gazassa. Huthit aloittivat ohjus- ja lennokki-iskunsa sen jälkeen, kun Israel aloitti mittavat ilmaiskut Gazan kaistalle Hamasin hyökättyä Israeliin lokakuun alussa.
Ruohomäen mukaan kyse on retorisesta perustelusta, sillä huthien laivaiskujen kohteiksi on joutunut yli viisikymmentä maata. Osalla maista ei ole ollut mitään tekemistä Israelin Gaza-operaation kanssa.
– Perustelu on hutheilta vähän kaukaa haettua, mutta sillä on haettu toimille oikeutusta, Ruohomäki arvioi.