Erikoissairaanhoidosta Uudellamaalla vastaavassa Husissa suunnitellaan koko henkilöstöä koskevia yt-neuvotteluita.
Husin tiedotteen mukaan neuvotteluilla tavoitellaan 50 miljoonan euron säästöjä. Neuvottelut voivat johtaa enintään 990 henkilötyövuoden vähennykseen. Neuvottelujen piirissä on noin 28 000 työntekijää.
Husin mukaan henkilöstöön kohdistuvat sopeutustoimet voivat olla irtisanomisia ja osa-aikaistamisia. Tehtäviä voidaan jättää myös täyttämättä, minkä lisäksi vaikutuksia voi olla esimerkiksi tehtävänkuvaan, työntekopaikkaan, työaikamuotoon tai palkkaukseen. Rekrytointikielto on Husissa voimassa jo ennestään.
Hus kertoo, että sopeuttamistoimet kohdistuvat ensisijaisesti muuhun kuin välittömään potilastyöhön.
Tämä johtuu Husin mukaan siitä, että Valvira on määrännyt Husin ja 14 hyvinvointialuetta saattamaan pääsyn kiireettömään erikoissairaanhoitoon lainmukaiseksi ensi vuoden maaliskuun loppuun mennessä.
Yt-neuvottelujen välitöntä aloittamista esitetään Husin yhtymähallitukselle, joka kokoontuu käsittelemään ensi vuoden talousarviovalmistelua ensi maanantaina. Husin tavoitteena on saada henkilöstön ja henkilöstöjärjestöjen kanssa käytävät yt-neuvottelut päätökseen lokakuun loppuun mennessä.
"Säästötoimet uhka palvelujen saatavuudelle"
Henkilöstöjärjestöistä lähi- ja perushoitajaliitto Super ja toimihenkilöitä edustava STTK ovat sitä mieltä, etteivät henkilöstövähennykset voi olla vaikuttamatta hoitotyöhön ja alan maineeseen.
– Säästötoimet ovat merkittävä uhka palvelujen saatavuudelle ja asiakasturvallisuudelle, sanoo Superin puheenjohtaja Päivi Inberg tiedotteessa.
Inbergin mielestä tämän kokoluokan henkilöstövähennykset eivät voi olla vaikuttamatta myös hoitotyöhön, sillä terveydenhuoltojärjestelmä koostuu muustakin kuin suorista potilaskohtaamisista.
– Jos esimerkiksi kaikki tukitoiminnot jäävät hoitohenkilökunnan suoritettavaksi, vähentää se auttamattomasti aikaa potilastyöstä, hän toteaa.
Myös STTK:n puheenjohtaja Antti Palola on sitä mieltä, että hyvä hoito on ammattilaisten saumaton ketju, jossa jokainen tehtävä tukee onnistumista.
– Husin suunnitelmat heikentävät alan imagoa entisestään täysin riippumatta siitä, mistä tehtävistä väkeä karsitaan, sanoo Palola tiedotteessa.
Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattijärjestö Tehyn mukaan Husin suunnitelmien tuhot sekä työntekijöille että Helsingin ja Uudenmaan asukkaille ovat mittaamattomat. Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen pohtii tiedotteessa, mistä kansalaiset saavat hoitoa, kun Hus on silvottu ja henkilökunta irtisanottu tai irtisanoutunut.
"Vaihtoehtoja ei ole"
Neuvottelut ovat osa Husin talouden sopeutustoimia, joiden tarve on sen tiedotteen mukaan kasvanut. Taustalla ovat yhtymäkokouksen leikkaukset Husin ensi vuoden talouskehyksestä sekä kuluvan vuoden alijäämäinen tulos.
Hus tiedotti kesäkuussa, että yhtymähallitus oli päättänyt "yllättäen" leikata ensi vuoden talousarviokehyksestä reilut 43 miljoonaa euroa. Ennen leikkausta Husin talouden sopeutustarve oli jo ennestään 55 miljoonaa euroa ensi vuodelle.
Lisäksi Hus kertoo, että kuluvan vuoden alijäämä on katettava ensi vuonna. Ennuste alijäämän määrästä on kasvanut vuoden aikana tuntuvasti.
Kun Hus arvioi aiemmin, että alijäämä olisi vajaat 40 miljoonaa euroa, on arvio nyt tarkentunut noin 70 miljoonaan euroon. Näin ollen ensi vuoden sopeutustarve on Husin arvion mukaan 140 miljoonaa euroa, kun laskennalliset sopeutustarvetta vähentävät tekijät otetaan huomioon.
Husin talousjohtaja Jari Finnilä sanoo tiedotteessa, että taloudellinen tilanne tarkoittaa sitä, että säästöjä on haettava laajasti myös henkilöstöstä.
– Vuoden 2025 talousarviokehys ja siihen sisältyvä noin 140 miljoonan sopeutustarve ei jätä meille vaihtoehtoja, Finnilä sanoo.
Husin mukaan vuosina 2025–2027 sopeuttamistarve nousee yhteensä jopa reiluun puoleen miljardiin euroon.
Husiin on keskitetty koko Suomen ja Etelä-Suomen yhteistyöalueen monien harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
Myös suurin oppositiopuolue SDP kommentoi Husin tilannetta tuoreeltaan puolueen kesäkokouksessa Rovaniemellä. Kansanedustaja ja sote-valiokunnan jäsen Kim Berg sanoi, että samanlaista keskustelua taloudesta käydään monella hyvinvointialueella tällä hetkellä.
– Moni hyvinvointialue on tehnyt todella hyvää työtä talouden tasapainottamisessa, mutta nyt siellä tulee seinä vastaan ja joudutaan leikkaamaan asioista, jotka pitkässä juoksussa tulevat todennäköisesti vain maksamaan enemmän.
Bergin mukaan hyvinvointialueille tulisi siksi antaa lisäaikaa talouden sopeuttamiseen.