Ratsukko lähestyy hurjaa vauhtia. Kesken matkan ratsastaja päästää ohjat irti, nousee puoliseisovaan asentoon, vie sylissä olevan jousipyssyn rinnalleen ja ampuu jousen reitin varrella olevaan tauluun. Hevonen jatkaa matkaansa noin neljänkympin tuntivauhtia.
Ratsastaja ampuu parhaimmillaan kahdeksan sekunnin aikana viisi nuolta ja matkaa samaan aikaan 90 metriä.
Vauhdikkaan lajin nimi on hevosjousiammunta. Kuutisen vuotta sitten Suomeen rantautuneen lajin SM-kilpailut käytiin elokuun lopulla Ylistarossa.
Kisaan osallistui 22 ratsukkoa. He kilpailivat suomalaisen, korealaisen ja unkarilaisen radan mestaruuksista. Toista kertaa järjestettävien SM-kilpailujen kunniavieras oli muutaman vuoden takainen maailmanmestari Mihai Cozmei Romaniasta.
Sopii kaikille hevosille. Ratsastusjousiammunnalla on Suomessa satakunta harrastajaa. Aktiivisimmin treenataan Länsi-Suomessa, jonne on perustettu Suomen Ratsastusjousiampujain liiton ainut alajärjestö. Englanninkielisellä nimellä Equestrian Martial Arts Club houkutellaan mukaan myös ruotsinkielisiä harrastajia.
Ylistarossa Ratsastuskoulu Kipinää pyörittävä Sanna Hartvik opettaa ratsastusjousiammuntaa. Itsekin lajista innostunut Hartvik kokoaa treeniporukan tallille muutaman kerran kuukaudessa.
– Tämä on kivaa ja uudenlaista tekemistä hevosen kanssa. Ampuminen tuo ratsastamiseen melkoisesti lisähaastetta, selvittää Eija Minni, joka muiden lailla opetteli jousiammuntaa ensin maasta käsin.
Nyt SM-pronssia napannut Tero Ulvinen kuvailee ratsastuksen tavallaan unohtuvan, kun huomio keskittyy jouseen ja maalitauluun.
– Maassa jousiammunta on hidas laji, mutta hevosen selästä ammuttaessa tähtäämiseen ja laukaisuun on aikaa sekunnin verran. Mitä nopeammin ratsukko on maalissa, sitä paremmat pisteet saa.
Ratsastusjousiammuntaan voi osallistua kaikenlaisilla hevosilla. Kilpailuissa alla on usein lainahevonen.
– Kerran ehdin ratsastaa hevosella vain muutaman minuutin ennen h-hetkeä. Hyvin meni silti, sillä kilpailuhevoset tietävät, mitä niiltä halutaan.
Laukkaa ilman käsiä. Ratsastusjousiammunnassa on lukuisia ratatyyppejä. Kaikissa ratsastajan ja hevosen välinen luottamus on tärkeää.
Laji vaatii hyvää kehonhallintaa sekä ratsastus- ja hevostaitoja, sillä jousen käyttöä varten ohjista on päästettävä irti, ja hevosta täytyy pystyä ohjaamaan äänellä sekä vartalon painopisteitä muuttamalla. Ampujan pitää osata tähdätä nuolensa eteen, sivulle ja jopa taaksepäin. Ampumamatkat vaihtelevat muutamasta metristä 50 metrin etäisyyteen.
Ulvista ratsastusjousiammunnassa viehättää myös historia. Keskiajalla hevonen oli tärkeä sodankäynnissä, metsästyksessä ja kulkuvälineenä. Riistaa ja vihollisia taltutettiin hevosen selästä ammutuilla nuolilla.
– Mongolit valloittivat ratsain melkein puoli maapalloa. Monet kansat eivät silloin vielä edes tienneet, että hevosen selkään voi nousta. Korkealta ja kovaa ampuneet sotilaat voittivat taistelut ylivoimaisesti.
Ratsastusjousiammunnan lisäksi monet historian elävöittämisestä kiinnostuneet treenaavat miekan, keihään ja peitsen käyttöä.
Virpi Kupiainen-Ämmälä