Sipilän-Soinin hallitus, jonka kolmantena osapuolena on toiminut puheenjohtajaansa vaihtanut kokoomus, on osoittanut toistaiseksi olevansa aikaansaava.
Vaikka monia yksittäisiä lakihankkeita on perustelluista syistä peruttu, on aikaansaatu mm. historiallinen kilpailukykysopimus, otettu hallintaan ennennäkemätön maahanmuuttokriisi ja käännetty työllisyys edellisen hallituksen mahalaskun jälkeen kasvuun. Sote-uudistus on vielä valinnanvapauden osalta vaiheessa, mutta perustuslaillisia esteitä keskustan ja perussuomalaisten ajamalle 18 maakunnan sote-ratkaisulle ei ole, mikä on sote-uudistushistoriassa jo saavutus sinänsä.
Hallituspuolueita erottaa toisistaan se, että sekä keskusta että kokoomus ovat arvoiltaan liberaaleja perussuomalaisten edustaessa konservatiivisuutta. Kuitenkin puolueita yhdistää se, että monet ratkaisut taloutta ja työllisyyttä koskien ovat meillä kaikilla konservatiivisia. Kaikilla kolmella on ymmärrys siitä, että julkinen sektori ei voi kasvattaa suhteellista kokoaan kansantaloudesta.
Tiettyihin lieveilmiöihin ja oireisiin ei kyetä vastaamaan millään rahasummilla, vaan on korostettava ns. kotikonsteja ja tervettä järkeä. Vanhoja hyväksi havaittuja ja koeteltuja keinoja. Hyvinvointiyhteiskuntaa ei voida rakentaa jatkuvalle palvelutarpeiden kasvulle. Sairaista, vammaisista ja vanhuksista tulee huolehtia, mutta esimerkiksi kansantautien syntymistä on pystyttävä ennaltaehkäisemään. Monien sairauksien osalta se on usein täysin mahdollista.
Kikyn myötä Suomessa on palannut usko siihen, että myös työmarkkinoita kyetään uudistamaan siten, että työpaikat ja julkiset palvelut sekä sosiaalietuudet mahdollistava yritystoiminta on järkevää jatkossakin. Suomeen kannattaa investoida ja yrittäjäriskiä halutaan pienentää. Perustulokokeilu, joka sinänsä on puutteellinen, on periaatteellisesti oikea suunta: Työn tekemisen on oltava kannattavaa, eikä järjestelmän saa syrjäyttää ihmisiä, joilla olisi halua ja kykyä työskennellä esimerkiksi osa-aikaisesti tai väliaikaisesti. Maailman talous on muuttunut 1980-luvulta, ja niin pitää Suomenkin muuttua.
Suomi on maailman markkinoista kaukana sijaitseva, pitkien etäisyyksien ja kalliin infrastruktuurin maa, jonka vahvuuksiin eivät kuulu markkinointi ja ”isosti ajattelu”, vaan äärimmäinen rehellisyys ja vaatimattomuus. Juuri nämä olosuhteiden ja kansanluonteen asettamat reunaehdot ovat ehkä nostaneet Suomen yhdeksi maailman parhaiten hallinnoiduista ja hyvinvoivimmista maista. On ymmärretty, miten täällä pakkasissa on elettävä ja asioita hoidettava.
Ilmastonmuutos voi olla totta, mutta niin paljon asiat eivät ole muuttuneet, että voisimme pohjantähden sijaan alkaa seurata sateenkaarta, ja uskoa sen päässä olevan aarteen. Suomen ja suomalaisten kannattaa hyväksyä itsensä ja olosuhteet, joissa elämme eikä uskoa humpuukiin. Siinä lähtökohdat hyvälle huomiselle.
Vesa-Matti Saarakkala
Kirjoittaja on kansanedustaja (ps.) Kurikasta.