Mäeltä aukeaa ruskan värittämä maisema tyynelle Saimaalle. Veden heijastamat auringon säteet pilkehtivät mäntyjen välissä. Jostain kuuluu käpytikan rummutusta.
Täältä, Etelä-Karjalan Ruokolahdelta, Suomen puolustusministeriö epäsi kiinteistökauppoja vedoten Venäjän valtionhallintoon ja turvallisuusviranomaisiin liittyviin kytköksiin
Kaksi kolmesta evättyjen kauppojen kohteesta sijaitsee Ruokolahdella Rantalinnantien päässä, kolmas Pohjois-Karjalassa Kiteellä. Rantalinnantien tonttien tuntumassa komeilee myös hotellina toiminut Rantalinna-jugendhuvila, johon perutut kaupatkin kytkeytyvät. Sekä yksityishenkilöiden että yrityksen edunsaajien joukossa on sama pietarilainen liikemies, joka osti Rantalinnan vuonna 2008.
Luksusmökkialue, jolta noin puolen miljoonan euron kiinteistöä yritettiin ostaa, sijaitsee kivenheiton päässä huvilasta. Alueelle on aiemmin ollut puomi kulkuesteenä, mutta nyt puomia ei ole. Ilmeisesti pääosin venäläisomisteiset tummat mökit ovat kuin kopioita toisistaan.
Liikemiehen omistama huvila on huolitellussa kunnossa, kuten myös kaupan olleet kiinteistöt. Pihat ovat laitettuna, ikään kuin odottamassa asukkaitaan. Vaikuttaa siltä, että joku käy hoitamassa kiinteistöjä. Huvilassa palaa sisällä valo, ja ikkuna on auki.
Puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok.) tekemien estopäätösten taustalla oli hänen mukaansa selviä kytköksiä Venäjän valtionhallintoon ja turvallisuusviranomaisiin.
Puolustusministeriö perusteli kielteisiä lupapäätöksiä sillä, että kiinteistöhankinnat voisivat vaikeuttaa maanpuolustuksen järjestämistä tai alueellisen koskemattomuuden valvontaa ja turvaamista. Ministeriön mukaan ostajat olisi myös voitu Venäjän lainsäädännön nojalla velvoittaa hyödyntämään kiinteistöomistusta tavalla, joka voi vaarantaa maanpuolustuksen toimintaedellytyksiä.
"Tuoltahan ei tule rahaa"
Toisen yritetyn kiinteistökaupan kaupanvahvistajana toimi kiinteistövälittäjä Ensio Pulkkinen. Hän sanoo STT:lle, että kaupanvahvistajan tehtävään kuuluu pääkohdiltaan tarkastaa kaupan osapuolten henkilöllisyys, kauppahinta ja -kohde. Hän avaa, että vahvistaja ei puutu kauppakirjan sisältöön eikä vahvistajan tehtävä ole tarkastaa osapuolten taustoja.
Pulkkinen oli vahvistamassa 55 000 euron kauppaa, jossa huvilan yhteydessä olevaa rakennusta yritettiin myydä tytäryritykseltä emoyhtiölle. Rakennuksessa on asunut Rantalinnan henkilökuntaa, ja STT:n käydessä paikalla se oli selvästi yhä asuinkäytössä.
Pukkinen sanoo, että yleistasolla kauppaa tekevän kiinteistövälittäjän tulee tarkastaa, ovatko tahot pakotelistalla, jos he ovat ulkomaalaisia, ja ovatko tahot poliittisesti vaikutusvaltaisia. Vaikutusvaltaisuustarkastusta kutsutaan pep-tarkastukseksi, ja se kuuluu lakiin, jolla estetään rahanpesua ja terrorismia. Tarkastus suoritetaan myös suomalaisille, ja se tehdään henkilötiedoilla.
Kiinteistövälittäjän mukaan kaupassa, jota hän oli vahvistamassa, ei ollut mukana kiinteistövälittäjää. Tämä tarkoittaisi sitä, että tarkastuksia ei ollut tehty.
Pulkkinen sanoo, että on hyvä, että puolustusministeriö tekee selvityksiä, sillä kiinteistövälittäjä ei pysty tekemään yhtä laajoja tarkastuksia.
Toisena esimerkkinä selvityksistä Pulkkinen antaa rahanpesun.
– Tuoltahan (Venäjältä) ei tule rahaa, kun ei se ole mahdollista. Nyt sitten rahan alkuperän selvittäminen – miten sitä kiinteistövälittäjä lähtee selvittämään? Pulkkinen pohtii.
Hän avaa, että epäillessään rahanpesua kiinteistövälittäjä voi tehdä siitä ilmoituksen.
– Me emme koskaan tiedä sen tulosta. Se oli ja meni. Mitä tapahtui tai ei tapahdu, se on toinen juttu.
Venäläisiä ei ole näkynyt
Kiinteistökauppojen kohteena olleen luksusrakennuksen pihalla on halot valmiiksi hakattuina. Terassin palju on peitetty, ja vesijohtoletku on kiinni hanassa. Sälekaihtimet ovat kiinni.
Talolta alkavat puuportaat, jotka yhdistyvät useampien kiinteistöjen rannalle johtavaan portaikkoon.
Huvilan ja luksuskiinteistöjen välissä on pienempiä taloja, joissa kuulemma asuu myös suomalaisia.
Huvilalla ulkoilija sanoo, että huvilan omistajaa ja luksusmökin ostamista yrittänyttä venäläistä ei ole alueella näkynyt pariin vuoteen, kuten ei ole muitakaan venäläisiä. Ulkoilijan nimi on STT:llä tiedossa, mutta aiheen arkaluontoisuuden takia hän pysyy tässä jutussa nimettömänä.
Ulkoilija sanoo, että hänellä ei ole ollut mitään valittamista venäläisistä. Hän kertoo olevansa kauppojen keskiössä olevan liikemiehen moikkaustuttu.
Ulkoilijan mukaan koronapandemian ja Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen huvilalla ei ole ollut juuri minkäänlaista toimintaa. Ainoastaan talonmies on hänen mukaansa ollut hommissa.
Hän näkee, että moni paikallinen on ollut lehtitietojen varassa liikemiehestä ja kaupoista. Puolustusministeriön mukaan liikemies on Pietarin alueella tunnettu ja on mukana esimerkiksi laajassa Koiviston (Primorsk) satamahankkeessa. Samassa hankkeessa on mukana järjestäytyneeseen rikollisuuteen linkittyviä ihmisiä.
Liikemiehellä on ollut elämänsä aikana useita Venäjän valtionhallintoon kytkeytyneitä työ- ja luottamustehtäviä. Hän on myös perustanut DOM-nimisen moottoripyöräkerhon, jonka jäsenistö muodostuu Venäjällä vaikutusvaltaisista liike- ja virkamiehistä. Kerhon tapahtumiin on osallistunut keskeisessä roolissa muun muassa Leningradin alueen kuvernööri.
"Mihin rahat?"
Kiinteistövälittäjä Pulkkinen sanoo, ettei hän tällä hetkellä enää myy asuinhuoneistoja tai asuinkiinteistöjä vaan on keskittynyt liiketiloihin ja niiden vuokrauksiin. Hänen mukaansa niissä kaupat ja vuokraukset tapahtuvat lähinnä suomalaisten kesken, joten hänellä venäläisten kanssa asioiminen on jo tästäkin syystä vähentynyt.
– Venäläisten asiakkaiden kanssa on se ensimmäinen kysymys, että mihin rahat, koska Venäjälle niitä ei voi laittaa missään tapauksessa.
Hän kertoo, että jotkut venäläiset ovat avanneet tilejä esimerkiksi Kazakstaniin. Eri asia on, suostuvatko pankit siirtämään rahoja näillekään tileille. Pulkkinen sanoo, että venäläisomistuksia on alueella paljon.
– Jos ei ole tiliä muualla kuin Venäjällä, ei oteta myyntiin. Kaupan voisi saada aikaiseksi, mutta mihin laitetaan rahat? Kauppa tyrehtyy siihen, Pulkkinen kuvailee yleistasolla kiinteistökauppatilannetta itärajan tuntumassa.
Venäläiset ovat aiempina vuosina tehneet paljon kiinteistökauppoja Suomessa, mutta matkailurajoitusten tiukennuttua kauppojen määrä on vähentynyt tuntuvasti.
Kiinteistökauppa on Imatran seudulla heikkoa. Pulkkinen näkee, että siihen vaikuttaa Suomen taloustilanne ja se, että alue kärsii muuttotappiosta. Kuten muuallakin Suomessa, kiinteistöjen hinnat ovat Etelä-Karjalassa laskeneet.
Pulkkinen kertoo tulleensa mukaan alueen kiinteistömarkkinoille vuonna 2010, jolloin hänen mukaansa kauppojentekointo venäläisten kanssa oli jo hiipunut. Kulta-aikana venäläiset maksoivat sen, mitä kiinteistöistä pyydettiin. Nyt kiinteistöistä saa vain murto-osan ostohinnoista.
– Nyt on ihan toinen tilanne. Mitä tapahtuu, kun ne (kiinteistöt) ovat tyhjillään? Sähköt poikki ja kaikkea tällaista. Rahaa ei saa mihinkään. Mitä niille loppupeleissä tapahtuu?
Kun kiinteistöt pysyvät tyhjinä, ne altistuvat erilaisille ongelmille ja rapistuvat. Venäläisomistajat eivät pääse kiristyneiden maahantulorajoitusten takia paikalle. Samalla monet venäläiset eivät pysty myymään omistuksiaan.
---
Korjattu aiempaa juttua klo 13.20: Kiinteistövälittäjä Pulkkinen ei tällä hetkellä enää myy asuinhuoneistoja tai asuinkiinteistöjä. Asuntojen ja huoneistojen tilalle vaihdettu täsmällisempi ilmaisu.