Kokoomuksen kansanedustaja Janne Jukkola kiistää kirjoituksessaan (Ilkka-Pohjalainen 4.2.2026) kokoomusministerin selvittämän räjähdetoiminnan mahdollisen ulkoistamisen vaikutuksia Puolustusvoimien Räjähdekeskuksen toimintaan.
Räjähdekeskuksen tulevaisuutta on selvitetty menneinä vuosina useaan otteeseen. Vuosien varrella on tarkasteltu räjähteiden elinkaaren hallintaa, toiminnan tehostamisen mahdollisuuksia sekä hallinnollisia järjestelyjä.
Jukkolan kiistämisestä huolimatta, selvitystyötä aloitettiin juuri ennen eduskunnan eduskunnan joulutaukoa. Olen tyytyväinen ja luotan edustajan sanaan, että aikeista peräännyttiin. Olen hänen kanssaan täysin samaa mieltä siitä, että Ähtärin Räjähdekeskuksella on merkittävä rooli Suomen puolustuksen ja puolustusteollisuuden osana nyt ja tulevaisuudessa sekä siitä, että roolia tulee entisestään vahvistaa.
Aiemman selvitystyön myötä olen perehtynyt Puolustusvoimien räjähdetoimintaan useiden vuosien ajan. Alan kannalta tärkein päätös tehtiin Sipilän hallituksen aikana, kun silloinen puolustusministeri Jussi Niinistö linjasi Ähtärin Räjähdekeskuksen kehitettäväksi kohteeksi. Päätös toi alalle työrauhan, joka on jatkunut edellisen hallituksen hallitusohjelmakirjauksen, kehittämislinjan sekä henkilöstön määrätietoisen ja tehokkaan oman toiminnan ansiosta tähän päivään saakka.
Puolustusalan yritykset tekevät tärkeää työtä ja ovat keskeinen osa huoltovarmuutta. Samalla on muistettava, että ala on kansainvälistä liiketoimintaa, jossa tuotanto ei pitkällä aikavälillä ole sidottu yhteen maahan. Siksi tietyt toiminnot on syytä pitää vahvasti Puolustusvoimien omissa käsissä.
Nyt selvitetty lataamotoiminnan mahdollinen ulkoistaminen tarkoittaisi keskeisen, tuottavan osan poistamista Puolustusvoimien omasta toiminnasta. Merkittävän osan ulkoistaminen tekisi Räjähdekeskuksen esikunnasta tarpeettoman ja siirtäisi sen muut tehtävät Puolustusvoimien muiden rakenteiden alle.
Ymmärrän hyvin Jukkolaa siinä, että kokonaiskuvaa ei ole mahdollista hahmottaa yhden vierailun perusteella. Tämä koskee erityisesti asiaa, jossa vaikutukset ulottuvat yksittäistä ulkoistamista tai toimipaikkaa laajemmalle.
On myös ymmärrettävää, että kansanedustaja haluaa puolustaa oman puolueensa ministerin toimintaa. Tässä asiassa puolustaminen olisi kuitenkin huomattavasti vakuuttavampaa, jos taustalla olisi perehtyminen aiempiin selvityksiin, eduskunnan linjauksiin sekä siihen, mitä koko Räjähdekeskuksen kokonaisuus merkitsee Suomen huoltovarmuudelle ja poikkeusolojen suorituskyvylle.
Kokoomuksen aiempi toiminta vaalipiiriämme koskevissa puolustusratkaisuissa ei myöskään vakuuta. Kauhavan lentosotakoulu lakkautettiin puolueen vahtivuorolla Kataisen hallituksen aikana. Tällä kaudella Orpon hallitus ei halunnut jatkaa Kauhavan lentokentällä viime kaudella aloitettua puolustusvoimien harjoitustoimintaa. Sen sijaan sähköisen ilmailun kehittämistä Kokkola-Pietarsaaren lentokentällä ryhdyttiin tukemaan.
Suomen maanpuolustustahtoisin maakunta ansaitsee parempaa.