Helsingin hovioikeus on hylännyt järjestäytyneen rikollisuuden koventamisperusteen niin sanottua RK-katujengiä koskevassa oikeudenkäynnissä. Käräjäoikeus oli aiemmin koventanut asiassa rangaistuksia, koska katsoi rikoksia tehdyn osana järjestäytynyttä rikollisryhmää.
Aiemmin kesällä hovioikeus hylkäsi koventamisperusteen myös toisessa isossa katujengijutussa. Se katsoi, ettei niin sanottu 47-ryhmä ollut järjestäytynyt rikollisryhmä.
Hovioikeuden mukaan RK:ksi kutsuttu ryhmä täytti järjestäytyneen rikollisryhmän kriteereistä kaksi, jäsenmäärän ja koossapysymisajan. Sen sijaan kolme muuta kriteeriä, jäsentyneisyys, yhteistuumaisuus ja rikollisuuskriteeri, jäivät täyttymättä.
– Näin ollen hovioikeus katsoo asiassa jääneen näyttämättä, että kysymyksessä olevat teot olisi tehty osana – – järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa. Vaatimus koventamisperusteen soveltamisesta on kaikkien vastaajien osalta hylättävä, tuomiossa sanotaan.
"Osittain sattumanvaraisesti yhdessä"
Syyttäjän näyttönä oikeudenkäynnissä oli muun muassa RK-tunnuksen käyttö. Hovioikeuden mukaan mikään yksittäinen syyttäjän esittämä todiste RK- tai RK98-ryhmän olemassaolosta ei riittänyt osoittamaan ryhmän olemassaoloa. Hovin mukaan jonkinlainen ryhmittymä oli kuitenkin olemassa. Havaintoja RK-tunnuksesta oli oikeuden mukaan syksyn 2021 ja joulukuun 2022 välillä.
Hovin mukaan ryhmällä ei ollut esimerkiksi rakennetta.
– RK-ryhmän jäsenillä ei ole näytetty olleen muodollisesti määrättyjä erityisiä tehtäviä, vaan pikemminkin rikokset on tehty kussakin tilanteessa osittain sattumanvaraisesti yhdessä toisten henkilöiden kanssa. Ryhmällä ei ole todettavissa minkäänlaista rakennetta eikä sitä voida pitää jäsentyneenä, tuomiossa sanotaan.
Hovin mukaan yksittäisten syyksiluettujen rikosten yhteys ryhmään jäi epäselväksi. Ryhmän ei myöskään katsottu toimineen suunnitelmallisesti.
– Ryhmän toimintaan osallistuneet ovat olleet sinänsä pääsääntöisesti tietoisia toistensa olemassaolosta ja tunteneet tai ainakin tienneet toisensa, mutta heidän ei ole näytetty olleen tietoisia toistensa roolista rikosten tekemisessä, tuomiossa sanotaan.
Hovioikeuden mukaan osassa syyksi luetuista rikoksista oli kuitenkin piirteitä järjestäytyneen rikollisryhmän toiminnasta. Tämä otettiin huomioon rangaistuksia ankaroittavana seikkana.
Seitsemän vuotta vankeutta
Jutun pääsyytetyn Abdinashir Mohamud Alin, 26, rangaistus lyheni vuodella, ja hovioikeus tuomitsi hänet seitsemän vuoden vankeuteen. Vakavimpana hänen syykseen luetuista rikoksista hovioikeus piti tapausta, jossa miestä ammuttiin jalkaan Vuosaaressa itäisessä Helsingissä.
Kaikki kolme teosta syytettyä kiistivät olleensa tekoaikaan paikalla. Alin mukaan hän oli tapahtuma-aikaan matkalla lentokentältä läheisensä luokse Vuosaareen.
Hänen osaltaan oikeudenkäynnissä esitettiin puhelimen paikannustietoja, joiden mukaan hänen puhelimensa paikantui kahteen tekopaikan läheiseen tukiasemaan noin seitsemän minuutin ajan ennen kun ampumisesta soitettiin hätäkeskukseen ensimmäisen kerran.
Hovioikeus huomioi, että vaikka paikantumistietojen perusteella Ali oli varsin lähellä tekopaikkaa, hänen puhelimensa ei kuitenkaan paikantunut ampumispaikkaa lähimpänä olevaan tukiasemaan.
– Hovioikeus katsoo tukiasematietojen osoittavan riittävällä varmuudella, että Abdinashir Ali on ollut tekoaikaan useamman minuutin ajan varsin lähellä tekopaikkaa, tuomiossa sanotaan.
Oikeuden mukaan hänen syyllisyytensä puolesta puhui myös ampumisen uhriksi joutuneen miehen kertomus sekä tämän sosiaaliseen mediaan heti ampumisen jälkeen lisäämä video. Näin hovioikeus luki Alin syyksi asiassa törkeän pahoinpitelyn, laittoman uhkauksen ja ampuma-aserikoksen.
Kuudelta kaikki syytteet nurin
Yhteensä kuuden käräjillä tuomitun ihmisen syytteet hovioikeus hylkäsi kokonaan.
Syytteissä oli kyse puheluista, joita Ali soitteli tutkintavankeudesta. Käräjäoikeus oli aiemmin katsonut, että puheluiden vastaanottajat ottivat Alilta käskyjä ja uhkailivat ihmisiä, jotka olivat asianomistajina tämän rikosasiassa. Käräjäoikeus oli tuominnut puheluiden vastaanottajat oikeudenkäytössä kuultavan uhkaamisesta ehdollisiin ja ehdottomiin vankeusrangaistuksiin.
Ihmiset, joita syytettyjen syytettiin uhanneen, kiistivät hovioikeudessa syyttäjän tarkoittaman uhkaamisen tapahtuneen. Vuosaaressa jalkaan ammuttu mies esimerkiksi sanoi, ettei hän tiennyt hänen uhkaamisestaan syytettyjä ihmisiä edes nimeltä tai ollut tavannut heitä.
– Kirjallisesta todistelusta ei ilmene mitään sellaista seikkaa, joka yhdistäisi (syytetyt) millään tavoin (uhriin). Näin ollen kirjallisesta todistelusta ei ilmene (heidän) kohdistaneen (uhriin) minkäänlaista uhkailua, tuomiossa sanotaan.
Hovioikeus toteaa asiassa jääneen näyttämättä, että puheluita vastaanottaneet syytetyt olisivat menetelleet syyttäjän katsomalla tavalla. Näin heidän syytteensä hylättiin. Sen sijaan Ali ja tämän vankilapuheluita soitonsiirtojen kautta yhdistellyt läheinen tuomittiin asiassa oikeudenkäytössä kuultavan uhkaamisesta.
Syytettyjen puolustus vetosi asiassa siihen, ettei syytettä ollut yksilöity siten, että kukin tietäisi, mistä heitä syytetään. Hovioikeus otti tuomiossaan kantaa syyttäjän syytteen epämääräisyyteen.
– Hovioikeus toteaa tältä osin, että teonkuvaus on yksittäisen vastaajan kannalta varsin yksilöimätön eikä siitä käy ilmi, mistä konkreettisesta tekijätoimesta on kyse ja kehen asianomistajaan kunkin vastaajan menettely kohdistuu, tuomiossa sanotaan.
Hovioikeuden mukaan syyttäjä kuitenkin täsmensi syytettään oikeudenkäynnissä ja syytetyillä oli oikeusavustajat. Kenenkään oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ei näin hovioikeuden mukaan loukattu.