Viime syksynä minulla oli kuuden tunnin välilasku Berliinissä. Alkuperäinen suunnitelmani oli kiertää taidemuseoissa. Keskustassa huomasin kuitenkin kansan olevan kaduilla ja liityin osaksi TTIP-sopimusta vastustanutta mielenosoituskulkuetta. Berliinissä mieltään osoitti arviolta 250 000 ihmistä.
Harva suomalainen tietää, mikä on tämä TTIP-sopimus, joka saa massat liikkeelle Keski-Euroopassa. TTIP on EU:n ja Yhdysvaltain välinen vapaakauppa- ja investointisopimus, jota on neuvoteltu kohta kolmen vuoden ajan. Neuvotteluja on leimannut salailu. Esimerkiksi kansanedustat pääsevät tutustumaan neuvotteluasiakirjoihin vain, jos allekirjoittava tiukat vaitiolomääräykset.
TTIP-neuvotteluiden on syytä kuitenkin kiinnostaa niin kansanedustajia kuin tavallisia kansalaisiakin. Nimittäin jos sopimus saadaan neuvoteltua ja se hyväksytään, tulee sopimus koskettamaan jokaista EU:n alueella asuvaa.
Kun neuvotteluja käydään salaa, tarvitsee demokratia toteutuakseen vuotoja. Greenpeacen kautta julkisuuteen on vuodettu Yhdysvaltain neuvottelulähtökohdat. Ne ovat karua luettavaa. Yhdysvallat painostavat vuodettujen asiakirjojen perusteella EU:ta tiukasti.
Yhdysvallat haluaa käyttöön suuria yrityksiä suosivan investointisuojan ja välimiesoikeuden. Mikä tahansa monikansallinen yritys voisi haastaa minkä tahansa valtion oikeuteen esim. ympäristönormien kiristämisestä tai lainsäädännöllä tuottomahdollisuuksien rajaamisesta.
Kysymys ei olisi vain haastamisesta välimiesoikeuteen ja siellä mahdollisesti Suomelle mätkäistävistä pahimmillaan satojen miljoonien eurojen korvauksista. Kysymys on siitä, että suuryritykset voivat jo etukäteen pyrkiä ajamaan omaa etuaan kiristämällä lakien valmistelijoita: ”Jos teette tällaisen lakimuutoksen, oikeudessa tavataan”.
Yhdysvallat haluaa avata Euroopan markkinat myös omille maataloustuotteilleen. Suomalainen tuottaja on jo nyt vaikeuksissa EU-kilpailun ja Venäjän vastapakotteiden vuoksi. Jos Yhdysvallat pääsee pumppaamaan hormonilihaa Euroopan markkinoille, moni tila Suomessa joutuu lyömään lopullisesti laudat ikkunoiden eteen.
Vuodettujen neuvottelumuistioiden mukaan Yhdysvallat vaatii EU:ta kumoamaan voimassaolevan geeni- ja hormonilihan kieltävän asetuksen.
Suomalainen maatalous pärjää tulevaisuudessa vain puhtaudella ja turvallisuudella. Me kuluttajat haluamme jatkossakin tuotteita, joissa ei ole antibioottijäämiä tai hormoneja, ja joiden puhtaus taataan hygieenisillä tuotantotavoilla eikä klooripesulla. Mutta kuinka kauan suomalainen elintarviketuotanto pystisi kamppailemaan halvalla epäeettisesti tuotettuja tuotteita vastaan?
TTIP-sopimuksessa on kysymys siis valtavan suurista asioista. Siksi myös suomalaisten pitää herätä vaatimaan avoimia neuvotteluja. Sopimuksen hyväksymisestä päättää toki jokainen kansallinen parlamentti, ja yksikin kielteinen päätös kaataa sopimuksen.
Mutta EU:ssa on laitettu maita ennenkin äänestämään uudestaan, jos ensimmäisen äänestyksen tulos on ollut ”väärä”. Siksi neuvotteluihin pitää vaikuttaa nyt, ei jäädä vain odottamaan lopputulosta.
Paavo Arhinmäki
Kirjoittaja on kansanedustaja ja Vasemmiston puheenjohtaja.