Ilkka-Pohjalainen selvitti, mitä lintuinfluenssan vuoksi lopetetuille turkiseläimille tapahtuu. Honkajoki Oy:n toimitusjohtaja Janne Lukkarinen kertoo, että viruksen hävittäminen ruhoista hoituu Kankaanpäässä sijaitsevassa laitoksessa.
Lukkarinen aloittaa siitä, että ruhot siirretään tarhalla keräilyauton konttiin, joka on tarkoitettu vaarallisten aineiden kuljetuksiin.
– Eläinlääkäri valvoo lastausta. Kuljetukset on suunniteltu Ruokaviraston kanssa. Paluureitin varrella ei ole siipikarja- eikä sikatiloja.
Laitoksessa on käsittelylinja riskimateriaaleille. Sille päätyvät maatiloilla omin päin kuolleet eläimet sekä lintuinfluenssan vuoksi kuolleet linnut ja turkiseläimet.
– Ensin eläimet murskataan alle viiden sentin paloiksi. Ne steriloidaan 133 asteessa ja 3 barin paineessa. Käsittely eliminoi taudinaiheuttajat ja mikrobit.
Eläinrasvaa ja lihaluujauhoa
Lopulta syntyy luokan 1 lihaluujauhoa ja eläinrasvaa. Luokka 1 -merkintä tarkoittaa sitä, ettei aineksia saa käyttää eläinten ruokiin. Muita lihaluujauhoja ja eläinrasvoja Honkajoelta lähtee esimerkiksi rehu- ja lemmikkiruokavalmistajille.
Riskimateriaaleista valmistettu jauho kuljetetaan Liettuaan.
– Yhteistyökumppanimme polttaa jauhon korkealämpötilakattilassa. Siitä syntyy sähköä ja lämpöä. Maksamme yritykselle hävittämismaksua.
Mihin eläinrasva menee?
– Se käytetään biodieselin raaka-aineeksi. Rasva lähtee biodieselin tuottajille muualle Pohjoismaihin. Eläinrasvalla on jonkinlainen myyntiarvo.
Molemmat käyttötarkoitukset ovat mahdollisia Euroopan unionin sivutuotelainsäädännön mukaan.
Honkajoen laitoksessa työskentelee vuorossa kymmenen henkeä, heistä kaksi riskimateriaalien linjalla.
– Tiukennettujen hygieniamääräysten mukaan linjalla käytetään nyt normaalin varustuksen lisäksi hengityssuojainta ja kertakäyttöistä suojahaalaria. Varusteet hävitetään turvallisesti.
Mistä lähtien laitoksessa on ollut erillinen riskimateriaalilinja?
– Se perustettiin hullunlehmäntaudin aikaan. Suomessa ei ollut tapauksia, Lukkarinen vastaa.
Honkajoki Oy:n omistavat Atria Oyj ja HKScan Finland Oyj. Se on Suomen ainoa eläinperäisten sivutuotteiden käsittelijä ja jalostaja. Sille päätyy 85–90 prosenttia Suomen lihateollisuuden sivuvirroista lihanleikkaamoista ja teurastamoista.
Laitoksessa on riskimateriaalien lisäksi oma linjansa siipikarjalle, sioille ja kalkkunoille. Lisäksi on sekalinja, jolla voi käsitellä myös nautaa, sekä erilliset linjat höyhenten ja veren jalostamiseen.
– Höyhenistä saadaan valkuaisjauhoa ja eläinrasvaa, sekä verestä hyvin proteiinipitoista jauhoa.
Raaka-aineita kertyi viime vuonna 200 miljoonaa kiloa. Laitos tuotti niistä aineksia lemmikkieläinten ruokien, rehun ja biopolttoaineiden lisäksi luomulannoitteisiin.
Kapasiteetti on vielä riittänyt
Valtio maksaa lintuinfluenssaan kuolleiden eläinten käsittelyn.
– Toimimme Ruokaviraston ja aluehallintoviraston ohjeiden mukaan. Olemme käsitelleet yli 2 000 kiloa lintuja ja 170 000 kiloa turkiseläimiä. Kapasiteettimme on riittänyt. Meillä on kuukaudessa 100 000 kilon varakapasiteetti epidemioiden varalta.
Kuinka suureksi turkiseläinten ruhomäärä mahtaa nousta?
– Arvioin, että laitoksellemme tuodaan kaikkiaan 600 000–700 000 kiloa. Ruokavirasto on hiljattain päättänyt, että maamme kaikki tarhat tarkistetaan, joten lukuni voi suurentua myöhemmin.
18.8. klo 11 lisätty tietoa Honkajoki Oy:stä.