Professori Tuula Putus pettyi, mutta ei yllättynyt korkeimman oikeuden ratkaisusta.
Työterveyshuollon ja ympäristölääketieteen professori Tuula Putus Turun yliopistosta on pettynyt korkeimman oikeuden päätökseen.
Pettynyt, mutta ei yllättynyt.
– Ei ollut yllätys. Sisäilmasairaiden asema on Suomessa huono, homesairaita kohdellaan huonommin kuin muita potilaita, Putus sanoo.
Hänen mukaansa esimerkiksi sairausvakuutuskorvaus ja kuntoutus eivät ole homepotilaalle itsestäänselvyyksiä. Ammattitautiluokitusta on vaikea saada.
– Kun esimerkiksi asbestialtistunut saa keuhkosyövän, niin sairastuneelle maksetaan ammattitautikorvaukset, vaikka potilas tupakoisi itse. Yleensä ammattitautiasioissa asiat pyritään ratkaisemaan potilaan eduksi, syy-yhteyteen ei vaadita sadan prosentin näyttöä. Jostain syystä homepotilaille ei useinkaan korvata ansiomenetyksiä.
– Jossain, en tiedä missä, on otettu tähän homeongelmaan todella tiukka linja. Ilmeisesti potilaita on liikaa, ongelman hoitaminen on liian kallista.
Sisäilmaongelmia ja niiden aiheuttamia terveyshaittoja on tutkittu kauan. Sadoista tutkimuksista huolimatta sairas rakennus -oireyhtymä on yhä mysteeri. Esimerkiksi Käypä hoito -suosituksen mukaan rakennuksen kosteusvaurio on hengitystieoireiden ja astman riskitekijä, mutta suoraa syy-yhteyttä yhdenkään terveysvaikutuksen ja kosteus- ja homevauriorakennusten välillä ei ole voitu todeta.
Putus on turhautunut. Hänen mielestään homeoireista on tietoa aivan riittävästi.
Homeoireiden ja rakennusten kunnon välinen yhteys on todistettu sadoissa tieteellisissä tutkimuksissa. Syy-yhteyksistä tulee vuosittain satoja todisteita myös Työterveyslaitoksen kautta, kun ammattitautitutkimuksissa todetaan sairastumisen olevan seurausta epäterveestä sisäilmasta.
– Sisäilmaongelmat altistavat esimerkiksi homepölykeuhkolle, ODTS-oireyhtymälle ja astmalle. Jo 1970–1980-luvuilla homeen aiheuttamia ammattitauteja todettiin maatalousympäristössä satoja joka vuosi. Ei se home siitä kummene, vaikka navetasta siirrytään sisätiloihin.
Sisäilma-asioista on Suomessa väännetty neljännesvuosisadan ajan. Putus pelkää, ettei tilanne homesairaiden kohtelun osalta nopeasti muutu paremmaksi. Asbestinkin kohdalla kului 75 vuotta ennen kuin syy-yhteys sairastumisiin myönnettiin.
Yhteen asiaan saattaa silti tulla parannus:
Lääkäriseura Duodecim julkaisi syyskuussa uuden kansallisen Käypä hoito -suosituksen kosteus- ja homevaurioista oireilevien potilaiden hoitamiselle. Suositus sai esimerkiksi sisäilmajärjestöt ja Rakennusliiton älähtämään:
Vaikka suositus kehottaa lääkäreitä ottamaan potilaansa vakavasti, tunnustaa hoitosuositus vain osan oireista. Pelkona on myös se, että oireita psykologisoidaan, eli että sairastuneita voitaisiin leimata hieman hulluiksi.
– Käypä hoito -suosituksesta on todennäköisesti tulossa kakkosversio, sillä minulta on pyydetty vastinetta suositukseen. Olen joistakin asioista olennaisesti eri mieltä kuin suositus. Uskon, että suositus myös muuttuu, jos ja kun ryhmä hyväksyy tieteellisiin tutkimuksiin pohjautuvat perusteluni, professori uskoo.
Tuula Putus toivoo myös, että tulevissa sote-ratkaisuissa huomioitaisiin rakennusten kunto.
– Ne terveydenhuollon rakennukset, jotka eivät ole käyttökunnossa, pitäisi tässä yhteydessä poistaa.
Turun yliopisto ja Tehy ovat tehneet tutkimusta sosiaali- ja terveysalan toimipisteiden sisäilmasta. Kyselyyn vastasi 13 560 tehyläistä.
Tutkimuksen mukaan kosteusvaurioita, homeen hajua ja näkyviä homekasvustoja on vähintään joka viidennellä terveydenhuollon työpaikalla.
ELINA KOUHIA