Vaikka oikeistopopulisti Geert Wildersin Vapauspuolue voitti kirkkaasti Hollannin parlamenttivaalit, ei ole sanottua, että kiistelty Wilders nousisi maan pääministeriksi. Näin uskoo akatemiatutkija Timo Miettinen Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksesta.
Radikaalin islaminvastaisen, useita tappouhkauksia saaneen ja vuosia poliisisuojelun alla eläneen Wildersin, 60, pääministeriys olisi vaikea ellei mahdoton pala mahdollisille koalitiokumppaneille. Valtaosa muista puolueista ei aio suostua yhteistyöhön Vapauspuolueen (PVV) kanssa.
Wildersin voittoa kuitenkin voidaan pitää uutena osoituksena oikeistopopulismin muuttumisesta valtavirraksi Euroopassa.
– Tämä on ollut sellainen tapahtuma, jota Unkarin pääministerin Viktor Orbanin kaltaiset poliitikot ovat tervehtineet ilolla, ja tässä voi olla aineksia laajemminkin oikeistopopulistien nousuun Euroopassa, Miettinen sanoo.
– Taustalla on muuttoliikkeiden kasvu, sotaväsymystä, inflaatio tai kaikkien näiden yhteisvaikutus, tutkija miettii.
Haluaa irtautua EU:sta ja Ukrainan tukemisesta
Wildersin puolue on suhtautunut kriittisesti Ukrainan tukemiseen, mutta Miettisen mukaan se ei ole Venäjä-myönteinen tai putinistinen puolue.
– Ennemminkin siellä ajatellaan niin, että "ei pidä puuttua muiden maiden asioihin, tämä on paikallinen konflikti Ukrainassa ja jokainen pitäköön huolta omista asioistaan", Miettinen selventää.
– Orbanin Fidesz-puolue on keskeinen esimerkki tästä ajattelutavasta. On mahdollista, että tällainen ajattelu leviää muuallakin Euroopassa. Olemme nähneet väsymystä tähän kysymykseen Ukraina-tuesta, Miettinen sanoo.
Hänen mukaansa kuitenkin juuri Hollannin kaltaisen maan ajautuminen Ukraina-tukea jarruttavalle linjalle olisi "iso pettymys Euroopalle".
– Pitää kuitenkin muistaa, että PVV on Ukraina-asiassa Hollannin poliittisella kartalla aika yksin.
Suomessa Miettisen mukaan kiinnostaa nyt erityisesti se, mikä vaikutus vaalituloksella tulee olemaan Hollannin EU-politiikkaan.
– Varmasti kuitenkin EU:ssa yhteinen päätöksenteko ja uudet aloitteet tulevat vaikeutumaan, hän uskoo.
Uutistoimisto Reutersin mukaan Wilders on alkajaisiksi sanonut hollantilaismedioissa, että hän kannattaa kansanäänestystä siitä, tulisiko Hollannin irtautua EU:sta vai ei.
– Mutta aivan ensiksi maahanmuuttoa ja turvapaikkojen myöntämistä on rajoitettava merkittävästi, Wilders sanoi Reutersin mukaan.
Kaksi koalitiomallia ylitse muiden
Kun lähes kaikki äänet oli laskettu, PVV oli Hollannin yleisradion (NOS) mukaan saamassa parlamentissa 37 paikkaa. Toiseksi eniten ääniä keräsi vihreiden ja työväenpuolueen liittouma, joka saisi 25 paikkaa, ja kolmanneksi eniten keskustaoikeistolainen VVD-puolue, jonka äänisaalis riittäisi 24 paikkaan.
– Uskon, että neuvottelut tulevat olemaan vaikeita. Meillä on aidosti tässä vielä kaksi mallia edessämme, joista ensimmäinen on Wildersin PVV:n johtama koalitio, johon mahdollisesti kumppaneiksi voisi tulla oikeistolainen VVD ja kristillisdemokraattisesta perinteestä nouseva NSC-puolue, Miettinen sanoo.
– Uskon myös, että Wildersin pääministeriys on varsinkin VVD-puolueelle hyvin hankala asia. Ja voikin olla, että jos tällainen koalitio saataisiin pystyyn, niin uskon, että VVD voisi vaatia, että he saisivat sitten kuitenkin pääministeripaikan itselleen.
– Tässä on monta mutkaa matkassa.
Hollannin ensimmäiseksi naispääministeriksi voisi näin nousta VVD:tä johtava turkkilais- ja kurditaustainen Dilan Yesilgöz, 46, joka omasta pakolaistaustastaan huolimatta suhtautuu kriittisesti maahanmuuttoon.
Miettisen mukaan puolueilla on kuitenkin erimielisyyksiä ennen kaikkea maahanmuutto- ja EU-kysymyksiin sekä Hollannin Ukraina-tuen jatkumiseen liittyen.
Wilders voidaan myös sivuuttaa kokonaan
Toinen mahdollisuus voisi Miettisen mukaan olla laaja koalitio, jolla Wildersin Vapauspuolue sivuutettaisiin kokonaan. Koalitiomalli voisi muodostua vihreiden ja työväenpuolueen liittouman, VVD:n ja NSC-puolueen sekä mahdollisesti Demokraatit 66 -puolueen varaan.
– Tämä olisi ihan mahdollista Hollannin kaltaisessa poliittisessa kulttuurissa, jossa koalitiohallituksilla on pitkät perinteet, hän sanoo.
– (Tämä) edustaisi sellaista ajattelutapaa, mitä monissa Euroopan maissa on nähty, eli oikeistopopulistiset voimat suljetaan ulos laajan koalitiohallituksen keinoin, Miettinen sanoo.
Vaaliteema hyödytti Wildersiä
Miettisen mukaan Wildersin voittoa siivitti se, että vaalikeskustelu keskittyi vahvasti maahanmuuttoon. Tässä asiassa muut puolueet tavallaan ampuivat itseään nilkkaan.
– Usein on nähty, että silloin kun maahanmuutto dominoi vaalikeskustelua, niin se hyödyttää tämän tyyppisiä oikeistopopulistisia puolueita, Miettinen sanoo.
– VVD:n uusi puheenjohtaja (Dilan Yesilgöz) lähti ehkä jonkin verran matkimaan tai seuraamaan Wildersin PVV:n teemoja. Tämä näytti koituvan heille tappioksi ja PVV:n hyödyksi, tutkija sanoo.
Toinen tärkeä syy oli maan väistyvän pääministerin ja VVD-puolueen pitkäaikaisen puheenjohtajan Mark Rutten vetäytyminen 13 vallassaolovuoden jälkeen.
– On herännyt kysymys siitä, onko uusia poliitikkoja tuettu tarpeeksi ja oliko vallanvaihtoa valmisteltu tarpeeksi. Tulos kertoo ehkä jotain siitä, että Yesilgözin tunnettuus ei ehkä ollut kuitenkaan sillä tasolla kuin olisi ollut toivottavaa VVD:n näkökulmasta, Miettinen sanoo.
Hollannin identiteetti uhattuna?
Hollannin maahanmuuttovastaisuutta ovat viimeisen parin vuoden aikana kasvattaneet muun muassa kiihtynyt maahanmuutto Eurooppaan sekä myös maan oma asuntopolitiikka.
Hollanti on hyvin tiiviisti asuttu maa, maan pinta-ala on rajoitettua eikä asuntoja ei ole enää tarpeeksi, Miettinen kertoo. Erityisesti nuorten on ollut vaikea päästä asuntomarkkinoille. Moni on syyttänyt kriisistä maahanmuuttoa.
Hollannissa maahanmuuttokeskustelu on kuitenkin ollut erilaista kuin vaikkapa Suomessa, Miettinen sanoo.
– Hollanti on hyvin monikulttuurinen yhteiskunta ja esimerkiksi kysymykset asuinalueiden eriytymisestä sekä poliittinen islam ovat siellä vahvempia teemoja kuin Suomessa. Siellä on oltu enemmän huolissaan liberaalin demokratian kohtalosta kuin Suomessa, jossa maahanmuutosta on keskustelu enemmän sosiaalipolitiikan, talouden ja työllisyyden näkökulmasta, Miettinen sanoo.
– Hollannissa vapaan yhteiskunnan perinne on todella syvällä ja ulottuu aina 1600-luvulle asti. Ajatus siitä, että Hollanti on vapaan yhteiskunnan ja sananvapauden keskus Euroopassa, on hyvin keskeinen osa maan identiteettiä.