Hollannin pääministeri Dick Schoof kertoi perjantaina, että Naton pääsihteeri Mark Rutte haluaa liittolaisten sitoutuvan käyttämään puolustusmenoihin viisi prosenttia bruttokansantuotteesta vuoteen 2032 mennessä.
Pääministerin mukaan Rutte on kirjoittanut kaikille Naton jäsenmaille ja vaatinut niitä käyttämään suoriin puolustusmenoihin 3,5 prosenttia ja liitännäismenoihin kuten infrastruktuuriin ja kyberturvallisuuteen 1,5 prosenttia. Schoofin mukaan Rutte haluaisi, että asiasta saataisiin aikaan päätös kesäkuun Nato-huippukokouksessa.
Rutte ei perjantaina vahvistanut mainittuja lukuja, mutta sanoi, että Naton sisällä käydään aiheesta keskusteluja. Nato-maiden ulkoministerien odotetaan etsivän asiaan ratkaisua epävirallisessa tapaamisessa Turkissa ensi viikolla.
Uutistoimisto AFP:n diplomaattilähteiden mukaan vielä on myös määrittelemättä, mikä kaikki voitaisiin laskea liitännäismenoiksi. Keskustelut puolustusmenojen määrästä ovat lähteiden mukaan alkutekijöissä, eikä vielä ole yhteisymmärrystä siitä, millaisiin numeroihin päädytään.
Osalta maista nykytavoitekin saavuttamatta
Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump on aiemmin vaatinut, että sen Nato-liittolaiset nostaisivat puolustusmenonsa viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Tällä hetkellä edes Yhdysvallat ei käytä puolustukseen moista summaa.
Suomen puolustusministeri Elina Valtonen (kok.) sanoi huhtikuussa, että Suomen päätöstä nostaa puolustusmenot kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta on kiitelty Natossa. Hän huomautti tuolloin, etteivät Suomen laskelmissa ole mukana yleisen asevelvollisuuden aiheuttamat menot.
Viime vuonna 32:sta Nato-maasta vain 22 saavutti tavoitteen käyttää kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta puolustusmenoihin. Muun muassa Italia, Espanja, Kanada ja Belgia eivät päässeet tavoitteeseen, mutta ovat luvanneet saavuttaa sen tänä vuonna.
---
Juttua on korjattu kello 20.15. Jutussa kerrottiin aiemmin virheellisesti, että AFP olisi haastatellut diplomaattilähteensä viime viikolla.