Etelä-Pohjanmaan väestö ikääntyy. Tilastokeskuksen viime lokakuussa antaman väestöennusteen mukaan vuonna 2045 maakunnassa on jo suurehkon pitäjän verran, eli noin 7 000 henkeä enemmän 75 vuotta täyttäneitä kuin nyt. Saman ennusteen mukaan työikäisten määrä vähenee seuraavan parinkymmenen vuoden aikana koko maakunnassa, Seinäjoen keskusseutua lukuun ottamatta. Tämä väestöllinen vinouma tarkoittaa sitä, että vanhusten hoivan tarve alueella kasvaa, mutta hoivaan tarvittavaa työvoimaa ei pienenevistä ikäluokista tahdo enää löytyä. Samalla hupenevat myös työllisten yhteiskunnalle tuottamat verotulot. Tilastokielellä puhutaan huoltosuhteen heikkenemisestä: työikäisiä ja työssä olevia kohden on yhä enemmän ei-työikäisiä.
Lähivuosien keskeisiä tavoitteita onkin ratkaista se, miten ja millä työvoimalla eteläpohjalaisten laadukas hoito toteutetaan. Käännetäänkö katseet suosiolla ulkomaiseen työvoimaan? Saadaanko sitä tänne ja millä hinnalla? Haastetta lisää tavoiteltujen muuttajien suomen kielen taito, tai todennäköisemmin sen puute. Pidän lähtökohtana, että suomenkielinen saa sote-palvelut suomeksi.
Kielitaitokysymykseen ei toki pidä jumiutua. Kieltä voi opettaa, eikä täydellisyyttä tarvitse tavoitella. Avoimuus yli rajojen tulevaan työperäiseen muuttoon on joka tapauksessa oltava perusasetuksena yhtä lailla päättäjillä ja viranhaltijoilla kuin sote-alan yrityksilläkin.
Politiikan ja tunteen ohella päätöksenteon olisi hyvä pohjata tietoon. Oikea tieto vaikkapa alueemme väestörakenteesta, sen muutoksista ja väestön keskittymisestä maakunnan sisällä on erittäin tärkeää esimerkiksi tarkoituksenmukaisesta palveluverkosta päätettäessä.
Sami Mäntymäki (kok.)
kehittämispäällikkö
aluevaaliehdokas
Seinäjoki