Hyvinvointialueiden toiminnan käynnistyttyä olemme kohdanneet sekä odotettuja että yllättäviä haasteita. Yksi suurimmista ongelmista on ollut hoidon saavutettavuus ja laatu. Kansalaiset ovat kertoneet pitkistä odotusajoista, epäselvistä hoitopoluista ja henkilöstön ylityörasituksesta. Tilanne vaatii esimerkiksi tiedonkulun ja hoitopolkujen selkeyttämistä kaikilla alueilla.
On myös tärkeää tunnistaa onnistumisia. Päivystyspalveluiden järjestelyjä on tehostettu, mikä on lisännyt resurssien saatavuutta ja parantanut hoidon koordinointia. Digitaaliset ratkaisut ovat helpottaneet kiireettömien tapausten käsittelyä ja vapauttaneet resursseja kiireelliseen hoitoon. Lisäksi monilla alueilla ensihoitopalveluiden vasteajat ovat säilyneet hyvällä tasolla. Seinäjoen sote-keskuksessa on lisäksi otettu käyttöön hoidon jatkuvuusmalli, jossa jokaiselle kaupungin asukkaalle on nimetty oma tiimi ja tiimin sisällä oma vastuulääkäri sekä omat vastuuhoitajat.
Henkilöstöpula on kriittinen ongelma, joka pahentaa muita haasteita. Ilman riittävää henkilöstöä potilaiden tarpeisiin ei voida vastata nopeasti. Tarvitaan investointeja koulutukseen ja rekrytointiin sekä työolojen kehittämistä ja kilpailukykyisiä palkkoja uusien osaajien houkuttelemiseksi hyvinvointialueelle.
On ensiarvoisen tärkeää säilyttää vahva keskussairaala, joka houkuttaa myös erityisosaajia alueelle ja jonka vaikutus säteilee myös lähipalveluihin.
Palvelut eivät saa karata liian kauas eikä osaajien pako toisiin sairaaloihin saa kiihtyä. Muuten alueen palveluiden käy huonosti, kuten kävin Oulaskankaalle, kun hallitus lakkautti sen ympärivuorokautisen päivystyksen. Matkat ja matka-ajat päivystykseen jopa kolminkertaistuivat (esimerkiksi Nivala–OYS 149 km, 1 h 50 min.; Nivala–Oulaskangas 49 km, 41 min.) Myös tekonivelleikkaukset Oulaskankaalla lopetetaan.
Digitaalisia ratkaisuja tulisi hyödyntää tehokkaammin. Etähoitopalveluiden kattavuutta voi laajentaa. Ne voivat tehostaa hoidon tarpeen arviointia ja ohjata potilaat oikeaan hoitopaikkaan. Lisäksi eri toimijoiden, kuten julkisen ja yksityisen sektorin, yhteistyö voi parantaa resurssien käyttöä ja nopeuttaa kriittistä hoitoa tarvitsevien hoitoon pääsyä.
Ikäihmisten ja lapsiperheiden hoitoa voidaan parantaa kohdentamalla palveluita heidän tarpeisiinsa. Ikäihmisille tulisi tarjota myös kotisairaanhoidon ja kotilääkäripalveluita.
Gerontologian asiantuntijoita tulisi olla riittävästi väestön ikääntyessä. Lapsiperheille olisi hyvä olla perheystävällisiä odotustiloja, nopeutettuja hoitopolkuja ja etäneuvontapalveluita.
Mielestäni kansalaisten ja henkilöstön palautteen kuuleminen on ratkaisevan tärkeää. Hyvinvointialueet perustettiin parantamaan palveluita, ja niiden menestys mitataan kyvyllä vastata palveluiden haasteisiin. Haluankin toimia aluevaltuustossa edistääkseni ratkaisuja näihin ongelmiin. Tärkeää on, että hoito toimii sujuvasti ja tasa-arvoisesti kaikille suomalaisille.
Taina Inkeri (kesk.)
opettaja, työnohjaaja
aluevaaliehdokas
Seinäjoki