Ikääntyvien ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoituksen tiukennus lykkääntyy. Hallitus aikoo pitää voimassa nykyisen 0,65:n henkilöstömitoituksen koko vaalikauden ajan. 0,7:n henkilöstömitoitus tulee voimaan vuoden 2028 alussa.
Asia ilmenee tänään julkaistusta hallitusohjelmasta.
Lisäksi hallitus aikoo hyödyntää kaikki laissa hyväksytyt työntekijäryhmät asiakkaiden hoidon ja hoivan tarvetta vastaavan henkilöstömitoituksen saavuttamiseksi.
– Mahdollistetaan hoivatyötä helpottavan ja potilasturvallisuutta lisäävän teknologian, kuten älylattioiden tai -rannekkeiden, inhimillinen hyödyntäminen henkilöstömitoituksen laskennassa, hallitusohjelmassa todetaan.
Lisäksi viime keväänä hyväksytyn vammaispalvelulain voimaantuloa lykätään vuodella. Laki tulee voimaan vasta lokakuussa 2024, kun sen piti tulla voimaan vuoden 2023 lokakuussa. Lakia lisäksi muutetaan siten, että laki saa nostaa kustannuksia korkeintaan 100 miljoonalla eurolla vuodessa.
Hallitus aikoo kuitenkin pitää voimassa syyskuun alussa voimaan tulevan 14 vuorokauden hoitotakuun. Suun terveydenhuollon hoitotakuuseen ei tehdä muutoksia.
Kustannusten kasvua hillitään
Sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannusten nousu on ollut yksi hallitusneuvotteluiden vaikeimmista kysymyksistä.
Hallitusohjelmassa linjataan, että hyvinvointipalvelujen rahoituksen kestävyys edellyttää toteutunutta ja ennakoitua hitaampaa kustannuskehitystä.
– Hallitus sitoutuu tavoitteeseen, jossa kustannusten kasvua hillitään vuoden 2023 julkisen talouden perusuraan verrattuna 1,4 miljardilla eurolla vuoteen 2027 mennessä ja yhteensä 3 miljardilla eurolla vuoteen 2031 mennessä kansalaisten perustuslailliset oikeudet huomioiden.
Nykyään sosiaali- ja terveyspalveluista sekä pelastustoimen järjestämisestä huolehtivat hyvinvointialueet. Hyvinvointialueiden rahoitus perustuu aluksi pääosin valtion rahoitukseen.
Lisäksi hallitus aikoo säätää kansallisesta sairaaloiden ja päivystysten kokonaisuudesta vuoden 2024 aikana ottaen huomioon pitkät etäisyydet ja kielelliset oikeudet.
– Poikkeusluvin mahdollistetaan ympärivuorokautisen perusterveydenhuollon päivystyksen ylläpito nykyisissä päivystävissä yksiköissä vuoden 2025 loppuun saakka.
Hyvinvointialueet rahoittavat sairaaloiden ja päivystysten toiminnan yleiskatteellisesta rahoituksesta ilman erilliskorvauksia.
Valtionrahoitusta joillakin koulutussektoreilla vähennetään
Jo ennen neuvotteluita hallituspuolueista suurin, eli tuleva pääministeripuolue kokoomus, linjasi, että koulutus on tulevan hallituksen erityissuojelussa. Valtion rahoitusta joiltain koulutussektoreilta aiotaan kuitenkin vähentää.
Hallitus aikoo esimerkiksi nostaa EU/ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden lukukausimaksuja ja vähentää vastaavasti korkeakoulujen valtionrahoitusta.
Lisäksi hallitus nostaa avoimen yliopiston ja avoimen ammattikorkeakoulun säädeltyjä enimmäismaksuja ja vähentää vastaavasti korkeakoulujen valtionrahoitusta.
Myös aikuiskoulutustuki lakkautetaan 1. elokuuta 2024.
Vapaan sivistystyön rahoituksesta leikataan. Valtion rahoitusta vähennetään kansalaisopistoilta 12,5 miljoonaa euroa, opintokeskuksilta 7 miljoonaa euroa, kesäyliopistoilta 2 miljoonaa euroa, kansanopistoilta 2 miljoonaa euroa ja liikunnan koulutuskeskuksilta 1,5 miljoonaa euroa.
Hallitus kuitenkin suuntaa lisää rahaa perusopetukseen. Perustaitojen ja oppimisen tukeen kaavaillaan 200 miljoonaa euroa vuosittain. Lisäksi ammattikoulutukseen ja lukiokoulutukseen suunnataan miljoonia lisää.