Monet Vaasa-lehden lukijat ovat kiinnostuneet historiasta.
Päättelen näin siitä kiittävästä palautteesta, jota saimme muun muassa pari viikkoa sitten julkaistusta, Vaasan kaupunginvaltuuston historiaa käsittelevästä jutusta. Kiitos viesteistä!
Runsaat pari vuotta sitten julkaisimme Talot kertovat -juttusarjaa, jota kirjoitti historiantutkija Erkki Salminen. Vaasan arvotaloja ja niiden historiaa avaavat jutut olivat nekin huippusuosittuja! Tuon juttusarjan kaikki 15 osaa ovat muuten edelleen luettavissa Vaasa-lehden verkkosivulla. Etusivun yläpalkissa ”Talot kertovat” -kohdasta klikkaamalla pääsee lukemaan vaasalaista paikallishistoriaa mielin määrin.
Olemme toimituksessa linjanneet, että lehtemme on eteenpäin katsova, tulevista tapahtumista ja kaupunkimme muutoksista kertova lehti. Miten sen kanssa sopii yhteen taaksepäin katsovat, paikallisesta historiasta kertovat jutut?
Oikein hyvin! Vanha sanontahan kuuluu: Jos ei tunne historiaa, ei ymmärrä nykypäivää.
Kiinnostus historiaan täällä Pohjanmaalla ei ole yllättävää. Onhan täällä tapahtunut paljon! Jopa monessa valtakunnalliseksi paisuneessa tapahtumassa tai ilmiössä on alkupiste ollut Vaasassa tai lähiseudulla.
Kuten tammisunnuntain vietossa. Tammisunnuntain juhlaa käsittelevästä uutisesta (Vaasa 22.1.25) tuli myös palautetta.
Minua muistutettiin, että kyse ei ole sisällissodasta, vaan vapaussodasta, koska valkoiset lähtivät ajamaan venäläisiä sotilaita pois Suomesta ensimmäiseksi Laihian Hulmilla.
Tiedän, että Pohjanmaalla puhutaan edelleen vapaussodasta. Siitä sodasta on monia nimityksiä. Kaikille on perustelunsa.
Nykyhistoriankirjoitus käyttää vuoden 1918 tapahtumista neutraalia nimeä sisällissota. Niinpä tammisunnuntaita vietetään nykyään sisällissodan alkamisen muistoksi.
Nostalgia on tässä ajassa vahvasti pinnalla.
Jo kauan Vaasassa ja lähiseudulla on ollut paljon sukututkijoita, kylähistoriikkien kirjoittajia ja erilaisten yhdistysten, seurojen ja yritystenkin historioiden kirjoittajia.
Nyt suuret ikäluokat alkavat olla 70–80-vuotiaita. On korkea aika kirjata heiltä ylös lapsuus-, nuoruus-, työura- ja muita muistoja, niin kauan kuin he vielä muistavat jotain.
1960-luvulla syntyneet lapset alkavat nyt päästä eläkkeelle, ja 1970- ja 80-luvun lapset ovat 40–50-vuotiaita, siis parhaassa muisteluiässä.
Ei ihme, että historia kiinnostaa.
Kylähistorioista puheenollen: Neliosainen kirjasarja Vaasan historia päättyy vuoteen 1917. Olisi todellakin jo aika laittaa tulille tämän kylän historiasta kertova viides osa!
Historiaan liittyvät läheisesti perinteet. Niitäkin kunnioitetaan Vaasassa ja Pohjanmaalla. Ensi viikolla elvytämme henkiin yhden vanhan perinteen.
Vanha Vaasa-lehti, se entinen maakuntalehti, alkoi jakaa vuonna 1979 Vaasan Jaakkoo -kulttuuripalkintoa.
Palkinnon nimi tulee Vaasan päätoimittajana 1924–41 olleen Jaakko Oskari Ikolan pakinoista, joita hän kirjoitti nimimerkillä Vaasan Jaakkoo.
Kun Vaasa-lehti muuttui Pohjalaiseksi syyskuussa 1984, Pohjalainen jatkoi palkinnon jakamista vuosittain. Kun Pohjalainen sitten yhdistyi toisen maakuntalehden, Ilkan kanssa Ilkka-Pohjalaiseksi vuonna 2020, palkinnon jakaminen loppui.
Ensi maanantaina kaupunkilehtemme Vaasa ja Vaasan Jaakoon säätiö elvyttävät perinteen ja jakavat ensi kertaa yhdessä Vaasan Jaakkoo -palkinnon. Kuka sen saa, sen voit lukea täältä.
Tervetuloa palkintojuhlaan! Tilaisuus on maanantaina 10.2.2025 kello 17 Vaasa-lehden toimitalossa.