Kävin tällä viikolla kuuntelemassa historioitsija, kansanedustaja Teemu Keskisarjan luentoa Pietarsaaren kirjastossa. Luennon aiheena oli supisuomalaisten ja supisuomenruotsalaisten historia. Myönnettäköön heti alkuun, etten ole ollut koskaan erityisen innostunut tai kiinnostunut historiasta – en koulussa, enkä aikuisiällä.
Keskisarjan luento kuitenkin herätti minut ajattelemaan historiaa ja vuosisatojen tapahtumia täysin uudelta kantilta.
Mitä jos historia ei olekaan vain kuivia faktoja tapahtuneista asioista? Sen sijaan historia voisi olla tapahtumia ja seuraamuksia ihmisten valinnoista, virheistä ja olosuhteista, jotka vaikuttavat meihin yhä.
Esimerkiksi, jos mietimme Suomen historiaa ja hetkiä ennen talvisodan syttymistä.
Vuonna 1939 Neuvostoliitto esitti Suomelle vaatimuksia, joita Suomi ei voinut hyväksyä. Sen seurauksena syttyi verinen talvisota, joka jätti arvet Suomeen ja sen kansaan, mutta samalla sota toi merkittävää arvostusta kansainvälisesti.
Entä jos Suomi olisi aikoinaan taipunut ja hyväksynyt Neuvostoliiton vaatimukset – olisiko sota voitu välttää? Toisaalta, olisiko Suomen itsenäisyys voinut säilyä ilman taistelua?
Historiassa on lukemattomia tällaisia ”mitä jos” -hetkiä, niin läheltä kuin kauempaa ajasta.
Entä jos Suomen sisällissodassa punaiset olisivat voittaneet valkoisten sijaan? Olisimmeko päätyneet osaksi Neuvostoliittoa? Entä, jos suurvallat olisivat tehneet toisen maailmansodan jälkeen toisenlaisia päätöksiä – miten ne kaikki olisivat vaikuttaneet Suomeen?
On kiehtovaa pohtia, miten pienet päätökset, inhimilliset virheet tai pelkät sattumat ovat muokanneet maailmantilannetta.
Esimerkiksi 1800-luvun lopulla suomalaisten kansallisuusaatteen nousu vaikutti merkittävästi siihen, että Suomi lopulta irtautui Venäjästä itsenäiseksi valtioksi vuonna 1917. Mitä jos suomalaiset eivät olisi koskaan kehittäneet kansallista identiteettiä? Olisimmeko edelleen osa jotain toista valtiota, emmekä itsenäinen oma maamme?
Jokainen historiassa tapahtunut sodankäynti, vallankumous tai läpimurto tieteessä ovat olleet seurausta monista erilaisista päätöksistä – ja toisaalta myös virheistä.
Keskisarja on muistuttanut siitä, että juuri virheet tekevät historiasta niin valtavan inhimillistä. Suuri osa konflikteista olisi voitu välttää, jos päätöksentekijät olisivat ymmärtäneet, mitä seurauksia tapahtumilla tulee olemaan.
Historian tutkiminen ei ole vain menneiden tapahtumien tarkastelua jälkikäteen, vaan siihen linkittyy pakosti nykyhetken ymmärtäminen.
Tänä päivänä voimme kysyä itseltämme, mitä tapahtuu, jos emme opi menneisyyden virheistä. Mitkä voisivat olla tulevaisuuden suuria ”mitä jos” -hetkiä? Mitkä asiat voisivat mennä toisin?
Keskisarjan luennon jälkeen todella ymmärrän paremmin, miksi historiasta kannattaa olla kiinnostunut.
Ei vain siksi, että tietäisimme, mistä tulemme, vaan myös sen vuoksi, että voisimme välttää tekemästä samoja virheitä uudelleen tulevaisuudessa. Historian tulisi opettaa meitä olemaan nöyriä sen edessä, kuinka pienet asiat voivat muuttaa maailmaa – niin hyvässä kuin pahassa.
Pia Sillanpää
PS:n kansanedustaja Kokkolasta