Orpon hallitus sai tiistaina päätökseen neuvottelut julkisen talouden kehysriihestä vuosille 2025–2028. Valtiontalous on kriittisessä tilanteessa, ja velka kasvaa hallitsemattomasti. Sopeutuspäätökset ovat tässä tilanteessa vaikeita mutta välttämättömiä ja ne koskevat meitä kaikkia. Ehdotetuilla toimenpiteillä pyritään tasapainottamaan julkinen talous. Ilman tasapainottavia toimenpiteitä joudumme tilanteeseen, jossa koko hyvinvointijärjestelmämme on uhattuna. Minulle on tärkeää, että tulevat sukupolvet eivät joudu maksamaan siitä, että emme ole kantaneet vastuuta.
Hallitus on sopinut paketista, joka vahvistaa julkista taloutta 3 miljardilla eurolla lisää. Noin puolet sopeutuksista tehdään veronkorotuksilla ja toinen puoli säästötoimilla.
Mielestäni on oikein, että nyt käytetään myös verokorjauksia julkisena talouden tasapainottamiseen. Vetoan kuitenkin nyt vähittäiskauppaan, ettei se käyttäisi yleisen arvonlisäveron korotusta hintojen korottamiseen yli tarpeen. Minulle on tärkeää, ettemme nosta elintarvikkeiden arvonlisäveroa. Elintarvikkeiden arvonlisäveron korotus iskisi erityisen kovaa pienituloisiin kotitalouksiin, koska suurempi osa heidän tuloistaan kuluu yleensä elintarvikkeisiin.
Hallitus ei myöskään esitä muutoksia kansaneläkkeisiin tai työeläkkeisiin. Eläketulovähennystä alennetaan siten, että pienempien eläkkeiden verotusta ei koroteta.
Myös työ maatalouden kannattavuuden eteen ja panostaminen elintarvikealan kasvuun ja kilpailukykyyn jatkuu. Tämä on ratkaisevan tärkeää paitsi kansallisen huoltovarmuutemme kannalta, myös puhtaan ruoan ja lähiruoan säilyttämiseksi ruokapöydissämme.
Hallitus pitää myös kiinni 200 miljoonan euron lisäinvestoinnista perusopetukseen, eikä lukiokoulutuksesta tai varhaiskasvatuksesta leikata. Lisäksi hallitus on sopinut erillisestä lasten ja nuorten kiusaamista ehkäisevästä toimenpidepaketista, johon investoidaan 5 miljoonaa euroa. Lisäpanostus kiusaamisen ennaltaehkäisyyn on erityisen tärkeää nuorten terveysongelmien ehkäisemiseksi.
Toinen toimenpide, joka myös auttaa talouden tasapainottamisessa, on edennyt täällä eduskunnassa. Eilen saimme päätökseen niin sanottuja lakkoilulakeja koskevan keskustelun työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa. Prosessi on ollut pitkä, ja lakiehdotuksia on käsitelty perusteellisesti. Olen kuitenkin tyytyväinen tulokseen.
Meillä on nyt lakiesitys, joka antaa selkeämmät säännöt poliittisista lakoista ja tukilakoista. Lakko-oikeus on perusoikeus, joten on tärkeää, että lakko-oikeuden ydin säilyy ennallaan. Mutta lakkoja, joilla on merkittäviä kielteisiä vaikutuksia viattomiin kolmansiin osapuoliin, rajoitetaan. Pitkittyneet ja meidän kaikkien kannalta kohtuuttoman kalliit poliittiset lakot, joita näimme aiemmin tänä keväänä, osoittavat minulle selvästi, että rajoitusta tarvitaan.
Tällä viikolla esiteltiin norminpurkutyöryhmän ensimmäiset tulokset. Ryhmän tavoitteena on tunnistaa byrokraattisia normeja, jotka pitäisi poistaa tai joita pitäisi lieventää, hallituksen byrokratian vähentämistä koskevan tavoitteen mukaisesti.
Ryhmä esitti 32 erilaista lakimuutosta suomalaisten elämän helpottamiseksi. Näihin kuuluu muun muassa passin voimassaolon pidentäminen viidestä vuodesta kymmeneen vuoteen.
Kalatalouden Keskusliiton puheenjohtajana olen tyytyväinen myös siihen, että kalan suoramyyntiä ravintoloihin on päätetty helpottaa ammattikalastajillemme. Tällä hetkellä kalastajat eivät voi perata kaloja veneessä ja toimittaa fileitä ravintolaan. Tämä tullaan kuitenkin mahdollistamana tulevaisuudessa. Ammattikalastajamme tarvitsevat kaiken mahdollisen tuen, jos haluamme, että meillä on kotimaista kalastusta myös tulevaisuudessa.
Anders Norrback
RKP:n kansanedustaja Närpiöstä