Kunnallisvaaleissa 2012 äänestysprosentti koko maassa oli keskimäärin 58,2 prosenttia – siis noin 1,8 miljoonaa ihmistä ei kertonut mielipidettään, vaan antoi vallan muille.
Suurinta puoluetta äänesti vajaat 13 prosenttia kaikista äänioikeutetuista. Joissakin kunnissa valtaan tarvittava ääniosuus on todella pieni – esimerkiksi Kajaanissa suurin puolue sai hieman yli 12 prosenttia äänioikeutettujen äänistä ja sillä sai sen vallan, mitä suurin puolue ansaitsee.
Viime eduskuntavaaleissa äänestysprosentti koko maassa oli 70,1 prosenttia. Suurin puolue sai 21,1 prosenttia, joten heitä äänesti hieman yli 14 prosenttia äänioikeutetuista. Kuka hyvänsä, joka saa liikkeelle reilut 10 prosenttia suomalaisista, saa todella suuren vallan päättää meidän kaikkien asioista. Näin on valtakunnallisesti ja valitettavasti myös paikallisesti. Miksi vaaleissa jätetään ääni käyttämättä? Tutkimuksissa kerrotaan esimerkiksi, että vaikutusmahdollisuutta ei koeta konkreettisiksi, mikään ei muutu vaikka äänestäisi ja niin edelleen. Yksi asia on ainakin varmaa: kun ei äänestä, jättää vallan niiden käsiin, jotka äänestävät.
Kuka Sinun ääntäsi käyttää tänään, jokapäiväisissä asioissa nyt kun ihmiset näyttävät ajautuvan eri leireihin? Pelkäätkö Sinä joutuvasi väärään leiriin, vai pelkäätkö vielä enemmän sitä, että joudut itse kiusatuksi? Ihan niin kuin lapsena koulussa: et uskaltanut olla äänekkäimpiä vastaan, kun pelkäsit joutuvasi kohteeksi. Lapsi ei välttämättä ymmärrä sitä, että vetäytymällä syrjään antaa samalla kiusaajille vallan, myös oman käyttämättä jätetyn vallan ja myös käyttämättä jätetyn mielipiteen.
Aikuisen on ymmärrettävä, että hiljaa ollessaan hän luovuttaa vallan ja myös mielipiteensä niiden käyttöön, jotka tuovat kantansa vahvasti esille. Kyllähän Te tiedätte esimerkkejä vaikkapa työmaaporukan pikkujoulupaikkaa päätettäessä: ”ei me Villen kans oltais haluttu sinne laivalle halunnut lähteä, mutta kun ei sille Penalle viitti sanoa vastaan”. Pena sai päättää. Näin käy myös paljon tärkeämpien asioiden kuin pikkujoulupaikan osalta. Hyvä ystäväni tuli kävelyllä vastaan ja kertoi harmistuneena nähneensä yleisen kävelyreitin varrella puuhun kiinnitettynä ilkeämielisen lapun.
– Revitkö pois?
– En mä viittiny.
Jos yleisen reitin varrelta kaupungin omistamasta puusta ei ota ilkeämielistä lappua pois, silloin antaa sille automaattisesti hyväksyntänsä. Niin yksinkertaista se on. Kun lappujen kiinnittäjät huomaavat, että he saavat häiritsemättä tehdä ”mitä hyvänsä”, he kokevat asiansa oikeutetuksi: ”suuri enemmistö on meidän puolellamme!”
Puhe- ja mielipidevalta on nyt luovutettu. Sen ovat tehneet tolkun ihmiset – se suuri hiljainen enemmistö. Juuri Sinä, älä yritä väistellä vastuutasi!
Jos ääriliikkeiden ja -ihmisten määrätietoisesti ja taitavasti agitoimat ressukat alkavat tehdä kauheuksia, taloja poltetaan ja ihmisille tehdään todella pahaa, silloin syytän suurta enemmistöä: tämä oli Teidän vikanne. Te ette pysäyttäneet tuota pientä ääriliikettä, vaan Te annoitte heidän käyttää omaa ääntänne, ettekä estäneet ihmisraukkojen agitoimista pahan tekoon.
Ilkka Peura
Kirjoittaja on Kauhavan vastaanottokeskuksen johtaja.