Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) on valmis harkitsemaan ennakkoäänestysajan pidentämistä pysyvästi.
– Ennakkoäänestysajan pidentäminen on asia, joka kannattaa käydä kunnolla läpi, mitkä ovat sen hyödyt ja kustannukset. Jos selvityksessä tulee ilmi, että ennakkoäänestysajan pidentäminen lisää äänestysaktiivisuutta, sen käyttöönottoa olisi pohdittava vakavasti, Henriksson sanoo Lännen Medialle.
Koronaepidemian vuoksi kuntavaaleissa ennakkoäänestysaikaa pidennettiin kahteen viikkoon, kun normaalioloissa vaalien ennakkoäänestysaika kestää viikon.
Nyt pidetyissä vaaleissa ennakkoon kävi äänestämässä 33,1 prosenttia äänioikeutetuista, mutta varsinaisena vaalipäivänä äänestysaktiivisuus jäi 22 prosenttiin. Kuntavaalien äänestysprosentti oli siis historiallinen matala 55,1 prosenttia. Viimeksi kuntavaaleissa on äänestetty yhtä laiskasti vuonna 2000.
Poikkeusajan kuntavaaleissa pystyi antamaan äänensä muun muassa drive in -äänestyspaikalla suoraan omasta autosta. Lisäksi äänestyspaikkoja oli ulkotiloissa terveysturvallisuuden takaamiseksi.
Uusista äänestystavoista voi tulla pysyviä myös muissa vaaleissa, jos niillä on saatu haluttu vaikutus eli ne ovat helpottaneet ja auttaneet kansalaisten osallistumista vaaleihin.
– Nyt on syytä käydä tarkasti läpi kaikki nämä uudet äänestystavat. Ovatko ne onnistuneet ja helpottaneet kuntalaisten äänestämistä käytännössä vai onko ollut jotain sellaista, mikä ei ole toiminut. Nämä asiat ovat tärkeitä.
Oikeusministeri nimesi kuluvan vuoden helmikuussa parlamentaarisen työryhmän, jossa istuvat muun muassa kaikkien isojen puolueiden puoluesihteerit.
Työryhmän toimikautta on pidennetty kuluvan vuoden loppuun. Työryhmän yksi tehtävä on selvittää sitä, miten poliittista toimintaa voidaan Suomessa kehittää. Yksi päämäärä on äänestysaktiivisuuden nostaminen.
– Me haluamme, että meillä on luotettava järjestelmä ja sähköiseen äänestämiseen liittyy edelleen niin paljon riskejä, ettei se ole ajankohtaista vaalien toimittamisessa.
Sähköisestä äänestyksestä tehty selvitys valmistui vuonna 2017, ja työryhmän loppuraportin mukaan nettiäänestyksen riskit ovat suuremmat kuin siitä tulevat hyödyt.
Sen sijaan kirjeäänestykseen ministeri suhtautuu myönteisemmin. Kirjeäänestämisen mahdollisuus painottuu ennen kaikkea yhteiskunnan poikkeusoloihin.
– Kirjeäänestys on asia, jota työryhmän kannattaa pohtia, jos olemme tällaisessa epänormaalissa tilanteessa. Meidän pitää luoda sellainen vaalijärjestelmä, joka kestää myös poikkeukselliset olosuhteet.
Yksi Ruotsin vaalien erikoisuus on se, että ennakkoon äänestäneet kansalaiset voivat vaalipäivänä perua antamansa äänen, jos he ovat tulleet katumapäälle. Henrikssonin mukaan tällaista käytäntöä Suomeen ei tule.
– En koe, että sillä olisi kysyntää Suomessa eikä se ole avain, että saamme äänestysaktiivisuuden nousemaan. Me voimme elää ilman Ruotsin vaalien erikoispiirrettä.
Valtio-opin dosentti
Hänen mukaansa vaalijärjestelmää kiireellisempi asia on katsoa politiikan sisältöjä. Matala äänestysaktiivisuus on tarjonnasta kiinni eli politiikka ei tavoita osaa äänestäjäkunnasta ja tämä tilanne jatkuu vaaleista toiseen.
– Ennen kuin lähdetään tekemään institutionaalisia remontteja, on selvitettävä, mistä äänestysprosentin lasku näissä vaaleissa johtui. On riskinä, että kuntavaaleista muodostuu jatkossa entistä korostuneemmin hyväosaisten vaalit.
Minna Akimo