Henkistä väkivaltaa esiintyy laajasti suomalaisessa urheilussa, todistaa Helsingin yliopiston keskiviikkona julkistettu tutkimus. Erityisen alttiita kohteita väkivallalle ovat naiset, sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvat, alaikäiset ja huippu-urheilijat.
Väkivallan tekijä on useimmiten aikuinen, mutta vertaisten välinen väkivalta on lähes yhtä yleistä.
Tutkimus vahvisti, että ikävistä kokemuksista kertomisen kynnys on korkea. Varsinkaan alaikäiset eivät helposti ilmoita epäkohdista. Moni kokee, ettei väärinkäytöksiin puututa tehokkaasti.
Urheilukulttuurin normit, voimakas urheilijaidentiteetti ja pelko seurauksista vaikeuttavat ongelmien tunnistamista ja niihin puuttumista.
– Koska kynnys ilmoittamiseen on korkea, vastuu turvallisesta toimintaympäristöstä ja epäkohtiin puuttumisesta on yksinomaan aikuisilla, ei lapsilla, väitöskirjatutkija Jatta Muhonen totesi Helsingin yliopiston tiedotteessa.
Kymmenen kohdan suosituslista
Tutkimushanke johti esitykseen toimenpiteistä turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseksi urheilussa. Kymmenen kohdan ehdotukset alkoivat henkisen väkivallan määritelmästä ja kurinpitoprosesseista.
Tutkimuksen perusteella Suomeen suositellaan kansainvälisen mallin mukaista häirintäyhdyshenkilö-toimintaa, valvontaa ja koulutusta sekä helposti saavutettavia tukijärjestelmiä.
Suosituksiin kuului myös valmentajakoulutuksen uudistus. Urheiluyhteisössä pitäisi tarjota kaikille pakollista koulutusta henkisestä väkivallasta, ihmissuhde- ja viestintätaidoista sekä eettisestä ja turvallisesta urheilukulttuurista.
– On tärkeää huolehtia urheiluympäristöjen emotionaalisesta turvallisuudesta, sillä se selittää urheilevien lasten ja nuorten henkistä hyvin- ja pahoinvointia, dosentti Marja Kokkonen muistutti.
Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama tutkimus tavoitti yli 3 600 urheilijaa 80 lajista.
