Joku lukija ihmetteli 6.5. Tekstaten-palstalla työvuosi-termin käyttöä. Näkemyksessään hän oli samanaikaisesti sekä oikeassa että väärässä. Suurempien yritysten vähentäessä väkeä, ne tosiaan usein ilmoittavat virheellisesti vähentävänsä henkilötyövuosia. Henkilötyövuosi on määrän (työn määrä) yksikkö aivan kuten kilowattitunti (energian määrä). Aiemmin käytettiin myös yksikköä miestyötunti, joka on tietysti määrältään huomattavasti työvuotta pienempi ja sopii toisenlaiseen tilanteeseen, esimerkiksi viljelypalstan perkaamiseen tai halkopinon kasaamiseen.
Kun henkilöitä voidaan karsia vaikkapa yhdessä yössä, niin työmäärä vähenee asteittain päivä päivältä. Jos yritys ilmoittaa karsivansa 100 henkilötyövuotta, olisi mukava tietää, missä ajassa. Jos työpaikkoja vähennetään 100, niin vähennystarve täyttyy vuoden päästä. Jos 50 työpaikkaa vähennetään, tarve saavutetaan 2 vuoden päästä. Tämä vähennykseen kaavailtu aika jää lähes poikkeuksetta ilmoittamatta. Aivan samoinhan on, jos joku lupaa lisätä 1 000 hiihtokilometriä, kiinnostavaa on, tapahtuuko se yhden, kahden vai viiden talven aikaan.
Kirjoittajan vertaus eläkkeelle 10 vuoden päästä siirtyvän työn lopettamisesta osuu oikeaan. Työpaikkojen vähennysten yhteydessä olisi siis selkeämpää puhua henkilöistä tai työtehtävistä.
Henkilötyövuosi-termi ei ole kuitenkaan turha, vaikka kirjoittaja niin esittääkin. Se ei siis missään tapauksessa ole sama kuin henkilö. Kun työntekijä eli ”henkilö” tekee vuoden töitä hänen aikaansaama työmääränsä tai -panoksensa vastaa yhtä henkilötyövuotta. Termi on luonteeltaan suuntaa antava ja sopii työtilausten työllistävän vaikutuksen ilmoittamiseen ja vertailuun, ja on siis oikein käytettynä varsin kelvollinen ”työkalu”.
Markku Hankanen
Seinäjoki