Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Hen­gel­li­syy­den mer­ki­tys Sei­nä­joen his­to­rias­sa

Seinäjoen historia III on ilmestynyt ja se käsittelee kasvun kaupunkia vuosilta 1960–2020. Kirjoittajina ovat olleet Aapo Jumppanen ja Sulevi Riukulehto. Kirja on paksu teos, yli 700 sivua, ja sitä elävöittää runsas kuvitus.

Kirjan alkutekstissä 1. sivulla historiatoimikunnan puheenjohtaja toteaa, että kun kustantajana on kunta, kirja on tarkoitettu palvelemaan laajaa lukijakuntaa. Toimikunta ilmoittaa myös olevansa tyytyväinen tulokseen ja toivoo sitä myös maksajilta eli kaupunkilaisilta. Itse ilmoitan olevani osittain tyytymätön ja pettynytkin kirjan sisältöön.

Kirjan viimeisellä sivulla nimittäin todetaan lakonisesti, että kaupungin monipuolinen hengellinen elämä on rajattu kokonaan tarkastelun ulkopuolelle. Haluan kysyä, miksi näin? Kahdessa ensimmäisessä Seinäjoen historiasarjan osassa hengellisyyttä käsiteltiin. Toisessa osassa varsinkin se oli melko monipuolisesti ja tasavertaisesti esillä vuoteen 1970 asti. Seinäjoen hengellinen elämä ei kuitenkaan päättynyt vuoteen 1970. Kirjassa kuvattuina kasvun kaupunkivuosina se on ollut hyvinkin vilkasta ja olisin toivonut, että historian kirjassa tämäkin laajasti kuntalaisia koskettanut toiminta olisi ollut esillä tuleville sukupolville.

Monipuolisesta hengellisestä toiminnasta Seinäjoella haluan lyhyesti mainita muutaman esimerkin. Luterilaisen seurakunnan piirissä on useita merkittäviä herätysliikkeitä, herännäisyys, lestadiolaisuus, evankelisuus, kansanlähetys, kansan raamattuseura ym.

Myös vapaissa suunnissa, joista suurimmat ovat Helluntaikirkko ja Vapaakirkko, ja jotka toimivat täysin vapaaehtoisvaroin ja -voimin, toiminta on ollut ja on edelleen hyvin monipuolista. Molemmilla vapailla seurakunnilla on lisäksi omat uudet nykyaikaiset kirkkorakennukset keskeisillä paikoilla Seinäjoella.

Kaikki nämä seurakunnat ovat tehneet ja tekevät kaupunkilaisia runsaasti tavoittavaa toimintaa. Perinteisen srk-työn eli evankeliumi- ja lähetystyön lisäksi ne tekevät työtä myös ns. kolmannen sektorinkin alueella, diakoniatyötä, lapsityötä, nuorisotyötä jne. Erityisesti on mainittava vielä suuret tuhansia ihmisiä kokoavat hengelliset kesäjuhlat, joita on lukuisia järjestetty ja edelleen vuosittain järjestetään.

Hengellisyys on ollut ja on tärkeää Seinäjoelle, raamattuvyöhykkeen pääkaupungille, ja sen tulisi myös näkyä historian kirjoissa.

Seppo Lampi

Seinäjoki