Tuntuuko siltä, että läheiselläsi on jo kaikkea mahdollista ja kaapit pursuavat tavaraa? Silloin yksi vaihtoehto on ilahduttaa jouluna aineettomalla lahjalla.
Aineettomilla lahjoilla voidaan tarkoittaa kaikkea mahdollista aina ylellisistä hemmotteluhetkistä ja extreme-elämyksistä hyväntekeväisyyslahjoihin ja arjen pikku palveluksiin.
– Suomalaiset ostavat jouluksi kaikkein eniten erilaisia hemmottelulahjoja, eli hierontoja ja kauneushoitoja, kuvailee tuotepäällikkö Katri Pirinen Elämyslahjat-yrityksen joulusesonkia.
Suosittuja ovat myös lahjakortit huonepakopeleihin. Pirisen mukaan budjetti vaihtelee aineettomien lahjojen ostamisessa aina muutamasta kympistä tuhansiin euroihin.
– Keskiostot elämyslahjoissa ovat 90–100 euron luokkaa.
Tee-se-itse-henkistä näkökulmaa joululahjojen hankkimiseen tarjoaa annajotainmuuta.fi -sivusto, jota pyörittää Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY).
Sivustolta pystyy etsimään erilaisia lahjaideoita kohderyhmän, hinnan ja juhlapäivän mukaan. Kun hakupalveluun laittaa ruksit joulun ja aikuisen kohdalle, palvelu ehdottaa esimerkiksi hiihtoretkeä, apua digilaitteiden käyttämiseen ja lasten harrastusten maksamista.
Kun valinta on tehty, "lahjakortin" saa toimitettua saajalle joko sähköpostitse tai paperilla. Varsinaista lahjaa palvelun kautta ei voi tilata, vaan se pitää hankkia tai tehdä itse.
HSY:n ympäristöasiantuntija Mia Tarvainen kertoo, että suosituimpien lahjojen top 3:ssa ovat tällä hetkellä lenkkiseura, talkooapu ja itse kerätyt sienet. Heti niiden kintereillä tulee yhteinen leffailta joko kotona tai elokuvateatterissa.
Tarvaisen mukaan ajatus aineettomien lahjaideoiden palvelusta syntyi 2000-luvun alussa. Taustalla oli pyrkimys jätekuorman keventämiseen.
– Se on nimenomaan kantava teema tuossa sivustossa. Antamalla noita lahjoja voi vähentää syntyvän jätteen määrää, Tarvainen sanoo.
Kolmas aineettomien lahjojen kategoria ovat eettiset lahjat, joita tarjoavat erilaiset avustusjärjestöt. Niiden ajatuksena on, että lahjan antaja ikään kuin osallistuu lahjan saajan puolesta hyväntekeväisyyteen.
Plan-järjestön kautta on mahdollista kustantaa kehitysmaassa asuvalle lapselle esimerkiksi satukirja tai terveystarkastus. Tällaisia lahjoja menee jouluisin kaupaksi satoja kappaleita, kertoo järjestön tuotepäällikkö Raisa-Leena Tokkola . Erityisen suosittuja ovat koulutarvikkeet ja -stipendit.
– Suomalaiset kokevat, että koulutus on tärkeä asia, Tokkola toteaa.
Kirkon ulkomaanavun Toisenlainen lahja -palvelun kautta puolestaan lahjoitetaan eniten vuohia. Koko viime vuoden aikana niitä hankittiin yhteensä noin 4 600 kappaletta, kertoo varainhankinnan koordinaattori Anne Vääränen .
Vääräsen mukaan joulu on eettisten lahjojen kannalta erityisen tärkeä sesonki.
– Suomalaiset ovat olleet todella halukkaita hankkimaan näitä ja auttamaan ihmisiä kehitysmaissa.
HSY:n Tarvaisen mukaan aineettomat lahjat sopivat erityisen hyvin aikuisille. Sen sijaan lapsia voi olla vaikeampi saada innostumaan niistä.
– Lapset näkevät telkkarissa mainoksia, joissa on kaiken maailman tavaraa ja härpäkkeitä, hän tuumaa.
Hyväntekeväisyydestä puolestaan ovat kiinnostuneita etenkin naiset ja keski-ikäiset. Tokkola uskoo, että aineettomien lahjojen suosiota lisää osaltaan Konmari-tyyppinen kodinraivaustrendi.
– Ihmiset hankkivat näitä, koska turhaa tavaraa ei haluta, hän sanoo.
Kaikki haastatellut ovat yhtä mieltä siitä, että aineettomien lahjojen suosio ei ole ainakaan hiipumaan päin.
– Ihmiset tulevat koko ajan enemmän tietoisiksi siitä, että vaihtoehtoja on, Pirinen toteaa.