Sekä kokoomus että keskusta on jätetty Helsinki Pride -tapahtuman kumppanuuden ulkopuolelle. Kaikkien muiden puolueiden tilannetta Pride ei ole toistaiseksi julkistanut, mutta yhteisön hallituksen puheenjohtaja Senni Moilanen kertoo, että perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit eivät ole yhteistyökumppanuutta hakeneetkaan. Sen sijaan SDP:n, vihreiden, vasemmistoliiton ja RKP:n tilannetta Moilanen ei vielä valota.
Osa keskustan ja kokoomuksen kansanedustajista äänesti translain uudistamista vastaan, kun eduskunta hyväksyi uuden translain viime talvena. Keskustan ryhmä jakautui lähes tasan, sillä sen kansanedustajista 13 äänesti translain uudistusta vastaan ja 12 sen puolesta. Poissa oli viisi edustajaa.
Kokoomuksesta uudistuksen puolesta äänesti 26 ja vastaan 10 kansanedustajaa. Poissa oli yksi. Perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien ryhmät äänestivät yksimielisesti esitystä vastaan samoin kuin Liike Nytin ja Valta kuuluu kansalle -ryhmän edustajat.
SDP:n paikalla olleista edustajista kaikki äänestivät lain hyväksymisen puolesta, ja poissa oli viisi. Myös vasemmistoliiton kaikki paikalla olleet äänestivät lain puolesta, joskin poissa oli neljä edustajaa. Sama koskee vihreitä, josta poissa oli kaksi kansanedustajaa. RKP:n ryhmä äänesti kokonaisuudessaan lain puolesta.
Arvot eivät kohdanneet
Helsinki Pride -yhteisö perustelee kokoomuksen ja keskustan jättämistä pois kumppanuudesta sillä, että puolueet eivät täyttäneet Priden arvoja. Kumppanuutta haetaan, ja kunkin soveltuvuus yhteistyöhön arvioidaan vuosittain erikseen, Moilanen kertoo.
Kokoomukselta ja keskustalta evättiin kumppanuus erityisesti translain uudistamisen ympärillä käydyn keskustelun ja eduskuntakäsittelyn vuoksi.
– Koimme, että translain muuttamisesta käyty keskustelu ja ylipäätään transihmisten oikeuksista käyty keskustelu oli ala-arvoista. Samaan aikaan esimerkiksi kokoomuksen ja keskustan puoluejohdot eivät irtisanoutuneet meidän mielestämme riittävästi transfobisesta retoriikasta, Moilanen sanoo.
Hänen mukaansa Pride odotti suoraselkäisempää ja johdonmukaisempaa irtisanoutumista ihmisoikeuksia ja ihmisarvoa loukkaavasta keskustelusta sekä erityisesti lasten ja nuorten aseman puolustamista.
– Nyt niin ei tapahtunut. Meillä oli vahvasti toiveena, että puolueet tukevat ihmisoikeuksia koko puolueena.
Kokoomus tosin linjasi vuoden 2018 puoluekokouksessaan, että tuolloin voimassa ollut laki soti rajusti itsemääräämisoikeutta vastaan. Siksi puolue katsoi, että silloista translakia tulisi uudistaa niin, että henkilön juridinen sukupuoli olisi jatkossa mahdollista vahvistaa oman ilmoituksen perusteella ilman lääketieteellistä prosessia tai sterilisaatiota.
Laajempi pohdinta
Priden Senni Moilanen kertoo, että yhteisössä on käyty laajemminkin keskustelua siitä, mitä yhteistyökumppanuus tarkoittaa ja millaiset yhteisöt ylipäätään hyväksytään mukaan Prideen.
Yhteisön hallitus käsitteli tuoretta puoluepäätöstä pitkään, Moilanen sanoo.
– Ei ollut missään nimessä helppo keskustelu, hän sanoo ja kertoo, että puolueiden tilannetta pohdittiin yleisemminkin.
– Käytiin myös keskustelua siitä, pitäisikö kaikki puolueet rajata pois. Jos rajataan vain osa pois, mitä vaikutuksia sillä on?
KoneNordeaOutokumpuAlkoFinnkinoMehiläinen
Vastakkainasetteluun eväitä
Yliopistotutkija Johanna Vuorelma otti Priden päätökseen kantaa tiistaina Twitterissä. Hänen mukaansa Pride-päätös sulkea kokoomus ja keskusta ulos yhteistyökumppaneista on ollut keskustelun perusteella hyvin tehokas keino rakentaa vastakkainasettelua.
– Päätöksestä hyötyvät ainakin Pridea vastustavat tahot, mutta vielä on epäselvää, miten se edistää vähemmistöjen oikeuksia, Vuorelma kirjoittaa.
Priden Moilanen sanoo, että Priden kohdeyleisönä ovat ensisijaisesti yhteisön omat jäsenet, eivät niinkään suuri yleisö tai poliittiset toimijat. Hän ei suoraan ota kantaa vastakkainasetteluun, vaan toivoo, että nyt tehty rajauspäätös kirittäisi puoluepoliittisia toimijoita vahvempaan ja selkeämpään ihmisoikeustyöhön.
– Että he saisivat tästä pikemminkin intoa tehdä vahvempia ja suoraselkäisempiä päätöksiä omassa politiikassaan ja näyttää sen, missä monet heidän yksittäiset kansanedustajansa ovat tehneet jo hyvää työtä sateenkaariyhteisölle.
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo sanoo olevansa pahoillaan siitä, ettei puolue pääse tänä vuonna yhteisökumppaniksi Prideen. Orpo sanoi tiistaina hallitusneuvotteluihin mennessään pitävänsä päätöstä poliittisena ja erikoisena.
– Minusta se on poliittinen päätös eikä asiallinen päätös, Orpo sanoi toimittajille Säätytalolla tiistaina aamulla.
– Tämä loukkaa monia ihmisiä meiltä, ja pidän sitä (päätöstä) erikoisena.
Keskustan Helsingin piirin puheenjohtajan Ville-Veikko Rantamaulan mukaan piirijärjestö sai tiedon päätöksestä maanantaina. Hän pitää sitä epäonnistuneena.
– Jos tällä oli tarkoitus näpäyttää esimerkiksi translain äänestyskäyttäytymisestä, niin tässä mentiin kyllä liian pitkälle. Minusta Priden järjestäjiltä surullisen epäonnistunut päätös.
Rantamaulan mukaan keskustan Helsingin piirijärjestö on ollut perinteisesti kumppanina Helsinki Pridessa ja myös marssimassa tapahtumassa.
– Tätä oltiin juurikin järjestelemässä tuohon kesään, mutta näköjään sinne saa jatkossa vain valikoitu joukko mennä edustamaan.
Hänen mukaansa päätös on herättänyt keskustalaisten joukossa kummeksuntaa erityisesti siksi, että Helsinki Pridessa yksi keskeinen asia on suvaitsevaisuus.
– Tämä ei edistä kyllä millään tavalla sitä asiaa, mitä sillä tilaisuudella haetaan ja ajetaan, Rantamaula sanoo STT:lle.