Suomessa vieraileva Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken vetosi Helsingin kaupungintalolla pitämässään puheessa Ukrainaan hyökänneen Venäjän kansaan toteamalla, ettei Yhdysvallat ole heidän vihollisensa. Blinken torjui Venäjän propagandassaan maalaaman asetelman, jonka mukaan Venäjän todellinen vastustaja Ukrainassa olisi Yhdysvallat sekä muut länsimaat.
– Yhdysvallat ei halua syrjäyttää Venäjän hallitusta eikä ole koskaan pyrkinyt sellaiseen. Venäjän tulevaisuus on venäläisten käsissä. Meillä ei ole mitään Venäjän kansaa vastaan. He eivät saaneet päättää tämän sodan aloittamisesta, ja me suremme sitä, että Putin lähettää kymmeniä tuhansia venäläisiä kuolemaan sodassa, jonka hän voisi lopettaa nyt.
– Yhdysvallat ei ole vihollisenne. – – Rauhallinen ja menestyvä Venäjä on myös Yhdysvaltain etu, mutta Yhdysvallat ei voi valita sitä tulevaisuutta puolestanne, Blinken sanoi.
Blinken sanoi Yhdysvaltojen tehneen kaiken voitavansa Ukrainan sodan välttämiseksi ja tarjonneen Venäjälle avoimen diplomaattisen tien ulos konfliktista, mutta Venäjä valitsi tästä huolimatta sodan. Puheessaan Blinken kävi perusteellisesti kohta kohdalta läpi sitä, millä kaikilla tavoilla Venäjän viime vuonna aloittama laaja hyökkäys Ukrainaan on heikentänyt Venäjää ja johtanut päinvastaiseen tulokseen kuin mitä Venäjän presidentti Vladimir Putin tavoitteli.
– Venäjä on merkittävästi heikommassa tilassa kuin ennen hyökkäystään, niin sotilaallisesti, taloudellisesti kuin geopoliittisestikin. Siinä missä Putin halusi osoittaa voimansa, hän on paljastanut heikkoutensa. Siinä missä Putin halusi jakaa meitä, hän on yhdistänyt meidät. Minkä hän halusi estää, hän sai toteutumaan, Blinken sanoi.
– Kreml väitti usein, että sillä on maailman toiseksi voimakkain armeija, ja moni uskoi sen. Tänään moni näkee Venäjän armeijan toiseksi voimakkaimpana Ukrainassa. Sen kalusto, teknologia, johtajuus, joukot, strategia, taktiikat ja taistelutahto ovat kaikki malliesimerkkejä epäonnistumisesta, Blinken sivalsi.
Blinkenin mukaan Ukrainan sota on muun muassa antanut viime silauksen Putinin epäonnistuneelle tavoitteelle tehdä Venäjästä globaali talousmahti.
– Tänään Venäjän talous on vain varjo entisestään ja vain murto-osa siitä, mitä se olisi voinut olla, jos Putin olisi aseiden ja sodan sijasta sijoittanut uuteen teknologiaan ja innovaatioihin, Blinken jatkoi.
Venäjä on Blinkenin mukaan menettänyt valtavan määrän maanpakoon lähteneitä koulutettuja asiantuntijoita sekä taiteilijoita, jotka eivät näe tulevaisuutta Venäjällä.
Blinken uskoo Ruotsin Nato-jäsenyyden toteutuvan pian
Esimerkkeinä Venäjän tavoitteiden epäonnistumisesta Blinken mainitsi Naton yhdentymisen, voimistumisen ja Suomen liittymisen sotilasliittoon sen 31. jäsenmaana. Blinkenin mukaan pian myös Ruotsi nähtäisiin 32. jäsenmaana. Ruotsin jäsenyyttä estävät vielä ratifiointejaan panttaavat Turkki ja Unkari.
Blinken kuvaili pitävänsä valtavan merkityksellisenä ja historiallisena hetkeä, jolloin Suomen lippu nousi salkoon sotilasliitto Naton päämajassa. Yhdysvaltain ulkoministeri korosti puheensa alussa Suomen talvisodan ja Ukrainan sodan välisiä yhtäläisyyksiä. Molemmissa sodissa hyökkääjän terroritaktiikat näyttelivät suurta roolia.
– Monille suomalaisille vuoden 1939 ja vuoden 2022 väliset yhtäläisyydet olivat silmäänpistäviä ja hätkähdyttäviä. Suomalaiset ymmärsivät, että jos Venäjä on valmis rikkomaan YK:n peruskirjan perusperiaatteita Ukrainassa, se vaarantaa myös Suomen rauhan ja turvallisuuden. Sen ymmärsimme mekin, Blinken sanoi.
Maininnan sai myös suomalaisten kansallisena hyveenä pidetty sisu, jota ovat osoittaneet puolustustaistelussaan myös ukrainalaiset. Putinin pakkomielteenä on Blinkenin mukaan pyyhkiä pois Ukraina ja ukrainalaisten kansallinen identiteetti. Putin on kuitenkin hänen mukaansa päinvastoin voimistanut ukrainalaisten identiteettiä enemmän kuin kukaan muu.
Haavisto ja Blinken allekirjoittivat julkilausuman Suomen ja USA:n 6G-yhteistyöstä
Aiemmin päivällä ulkoministerit Pekka Haavisto (vihr.) ja Blinken allekirjoittivat Helsingissä yhteisen julkilausuman Suomen ja Yhdysvaltojen välisestä 6G-yhteistyöstä. Blinken saapui Helsinkiin eilen Naton epävirallisesta ulkoministerikokouksesta Oslosta.
Ulkoministeriön tiloissa Helsingin Merikasarmilla järjestetyssä allekirjoitustilaisuudessa ministerit kertoivat keskustelleensa teknologiayhteistyön ohella ajankohtaisista ulko- ja turvallisuuspoliittisista kysymyksistä, kuten Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan.
– Haluan kiittää ulkoministeri Blinkeniä hedelmällisistä keskusteluista, jotka keskittyivät Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainaa vastaan, pitkäaikaiseen tukeemme Ukrainalle sekä eurooppalaiseen turvallisuuteen. Maidemme suhteet ovat vahvempia kuin koskaan, ja syvennämme suhteitamme useilla alueilla. – – Suomi jatkaa Ukrainan tukemista niin pitkään kuin on tarpeen, sanoi Haavisto puheenvuorossaan lehdistölle allekirjoituksen jälkeen.
Allekirjoitustilaisuudessa Blinken ylisti virkaveljeään ja maiden välisiä suhteita.
– Täytyy sanoa, kuinka paljon olen arvostanut kumppanuuttamme ja ystävyyssuhdettamme kuluneen reilun vuoden aikana. On todella historiallista, mitä on tapahtunut ja mitä se on tuottanut. Johtajuutenne ja kumppanuutemme ovat tuottaneet historiallisia asioita Suomelle, Euroopalle, suhteellemme ja maailmalle. En voisi olla kiitollisempi, Blinken sanoi puheenvuorollaan.
Blinken tapasi vierailullaan Helsingissä myös pääministeri Sanna Marinin (sd.) ja hallituksen muodostajan Petteri Orpon (kok.). Orpo kertoi vakuuttaneensa Blinkenille, että Suomi huolehtii puolustuksestaan Naton edellyttämin panostuksin.
– Suomi pitää huolta puolustusbudjetistaan. Uusi hallitus lähtee rakentamaan Nato-Suomea ja jatkaa Ukrainan tukemista, Orpo vastasi Blinkenille tiedotteen mukaan.
Keskusteluissa korostettiin, että Ruotsikin pitäisi saada mahdollisimman pian Naton jäseneksi. Blinken kertoi arvostavansa suomalaisten solidaarisuutta Ruotsia kohtaan.