Näin positiivisena ihmisenä on todella harmillista kirjoittaa negatiivisista asioista, mutta alkoi sappi kiehua, kun tässä muutamina päivinä lueskeli maakunnan sanomalehtiä.
Paikkoja oli taas rikottu. Mikä kumma siinä on, että sitä tarmoa pitää purkaa hajottamalla tai muuten vandalisoimalla? Eikö sitä samaa energiaa kannattaisi suunnata positiivisiin asioihin? Tietenkin, jos muuta ei osaa ja on hyvä juuri rikkomisessa ja sotkemisessa, niin kai se pitää muille näyttää, että osaa edes jotakin. Kaikkien näiden pettymykseksi on todettava, että rikkoa osaa meistä ihan jokainen, rakentaa harvempi.
Itseäni harmittaa, kun kunnat, yhteisöt ja yritykset ovat rakentaneet meidän kaikkien käyttöön tai silmiemme iloksi alueita, suorituspaikkoja yms. joista me jokainen voimme yhdessä nauttia, niin sitten muutamat älykääpiöt käyvät ne hajottamassa. Eikö kotona ole koskaan mainittu, että toisen omaisuuteen ei saa kajota tai yhteisiä alueita ei saa sotkea? Pitäisi olla.
Sitten roskaamiseen. Sovitaanko nyt jokainen, että aina kun meillä on roskia, niin me kuljetamme roskat niille varattuihin paikkoihin eli emme ota mukaan enempää tavaraa, kuin jaksamme kotiin tai roskikselle saakka kantaa. Suomi on nykyään pullollaan erilaisia roskiksia, jätepisteitä, kierrätyskeskuksia ja jäteasemia, emmekä me 2000-luvun ihmiset upota kaikkea saviprunneihin. Lakikin siitä sanoo jotain.
Olen joskus ollut siivoamassa kylänraitin vartta ja voin kertoa, että sieltä löytyi vaikka ja mitä, aina sukkahousuista ihan leivänpaahtimiin saakka. Se työ oli mitä turhinta hommaa, sillä jos jokainen meistä veisi roskat niille varattuihin paikkoihin, niin tätä työtä ei tarvitsisi lainkaan tehdä.
Koulut ovat taas alkaneet ja sydämestäni toivon, etten lue tai kuule uutisia koulukiusaamisesta. Se on asia, missä yhteiskunnassamme pitää olla nollatoleranssi. Kiusaamiseen tulee puuttua välittömästi ja asiasta pitää puhua sekä kotona että koulussa.
Juha Luukko
vt. kaupunginjohtaja