– Hävettää sanoa, että asun Vöyrillä. Mieluummin kierrän sen tai sanon, että asun Etelä-Pohjanmaan rajalla, Sirpa Kallio sanoo.
Hän asuu Vöyrin Petterinmäen kylässä lähellä Kauhavan Ylihärmän rajaa.
Petterinmäen suomenkielinen koulu ja sen yhteydessä oleva päiväkoti suljetaan ensi vuoden elokuussa, sillä koulussa on alle 20 lasta. Vöyrin opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta päätti viime viikolla esittää asiaa valtuustolle. Koululaiset ohjataan Oravaisiin.
Petterinmäen alakoulu on suomenkielisten lähikoulu, oli oppilas mistä päin Vöyriä tahansa.
Koulun lakkauttamisesta on puhuttu jo pitkään. Kallion mukaan osa suomenkielisistä perheistä on muuttanut tai muuttamassa pois Vöyriltä.
Hän kertoo, että viime syksynä monesta suomenkielisestä perheestä lähti lapsia kouluun Kauhavalle. Sen lisäksi moni suomenkielisistä lapsista on aloittanut koulun lähellä kotia olevassa ruotsinkielisessä koulussa.
Vöyrillä on vain ruotsinkielinen yläkoulu ja lukio. Suomenkieliset käyvät yläkoulua kotiaan lähimpänä olevan naapurikunnan koulussa. Petterinmäellä se on Kauhavan Ylihärmässä 10 kilometrin päässä.
– Suomenkieliset ovat Vöyrillä siinä asemassa, että jos ruotsalaistutaan, kaikki on hyvin. Jos halutaan, että lapsi käy koulunsa kodin kielellä suomeksi, se on tehty kamalan vaikeaksi, Kallio sanoo.
Kavereiden puute ajoi vaihtamaan koulua
Kallion perheessä on kolme lasta. Vuosia lakkautuskeskustelun kohteena olleella Petterinmäen koululla on yhä vähemmän oppilaita.
Kallion lapsista enää nuorimmainen on alakoulussa ja kävi viime kevääseen asti Petterinmäen koulua. Hän alkoi viime keväänä toisella luokalla ollessaan harmitella, ettei hänellä ole kavereita.
– Hän oli ainoa kakkosluokkalainen. Jos ainoa kaveri oli poissa, ei ollut ketään, kenen kanssa leikkiä. Oli sydäntäsärkevää kuulla lapsen surua, Kallio kertoo.
Lapsi vaihtoi koulua ja aloitti syksyllä kolmannen luokkansa Ylihärmässä. Samaan päätyi muutama muukin perhe, jonka lapsi oli käynyt Petterinmäen koulua.
– Lapsen suru oli niin vahva ja puhutteleva. Olisi ollut oikein tukea suomenkielistä koulua, mutta ajattelimme mieheni kanssa, ettemme tee sitä lapsen kustannuksella. Lapset ovat meille tärkeintä.
Lapsi viihtyy uudessa koulussaan hyvin. Perhe maksaa koulukyydit itse.
Kallio on harmissaan koulun lakkauttamisesta ja suomenkielisten kohtelusta Vöyrillä.
– Kun suomenkielinen ruotsittuu riittävästi, kaikki on helt okej. Tulet hyväksytyksi, kun puhut sujuvasti ruotsia ja ymmärrät Vöyrin murretta.
Kouluvaihtoehdot hankalia ja kalliita
Sanna Kålan perheessä Petterinmäen koulun lopetus mullistaa koko arjen. Hänellä on ensi vuonna esikoulun aloittava tytär ja Petterinmäen koulussa neljättä ja kuudetta luokkaa käyvät pojat.
Perhe asuu Vöyrin Rekipellon kylässä, mistä Kåla käy töissä Seinäjoella ja välillä Kauhavalla. Moni suomenkielinen työskentelee Vöyrin sijaan Seinäjoella, Kauhavalla tai Lapualla.
Jos Kåla veisi tyttärensä päiväkotiin Oravaisiin ja ajaisi Seinäjoelle töihin, ajoa tulisi yli sata kilometriä joka aamu ja ilta.
– Meiltä ei lähde yksikään lapsi Oravaisiin. Tässä elämäntilanteessa kunnan ratkaisut ovat järjettömiä, sanoo Kåla.
Perheessä mietitään, mitä tehdä. Yksi vaihtoehto on laittaa suomenkielinen tytär kylmiltään ruotsinkieliseen esikouluun Vöyrin keskustaan ja kaksi muuta lasta Isoonkyröön. Oravaisiin on vajaan 30 kilometrin matka ja Isoonkyröön noin 15 kilometriä.
– Se on rahallisesti todella iso kysymys. On epäselvää, mitä lasten kuskaaminen maksaa kuussa ja onko siihen varaa, Kåla miettii.
Vanhemmat pettyneitä vuorovaikutukseen
Petterinmäen koululaisten vanhemmille kerrottiin koulun sulkemisesta marraskuussa järjestetyssä tilaisuudessa, johon Kåla on pettynyt. Hän kertoo, ettei kunta kuullut aidosti vanhempia, vaan heille haluttiin vain ilmoittaa koulun sulkemisesta.
– Lähdin sieltä itkien ja tuohtuneena pois. Meitä suomenkielisiä ei kuunneltu yhtään. Olisivat antaneet vaikka vaihtoehtoja. Olen äärimmäisen pettynyt asenteeseen meitä kohtaan. Viesti oli, että Petterinmäki suljetaan ja kaikki lapset laitetaan Oravaisiin, piste.
Kåla arvelee, että koulun lopettaminen ei tee hyvää kunnan maineelle.
– Jos suomenkielisiä halutaan kuntaan, se ei ikipäivänä onnistu näin.
Kålasta se on ristiriitaista, sillä hän pitää Vöyriä erinomaisena paikkana. Se on sopivan lähellä Vaasaa, Kauhavaa ja Seinäjokea.
– Meidän lapsemme rakastavat olla täällä. Vöyrillä on rauhallista ja turvallista, mutta näitä valtteja ei käytetä hyväksi. Paikka on mahtava, mutta kun suomenkielisille ei ole järkevää koulupolkua, lapsiperheet eivät uskalla tulla tänne.
"Ylihärmään hinnalla millä hyvänsä"
Elina Ihamäki-Närkin kaksi- ja viisivuotiaat pojat ovat olleet päiväkoti Leppäkertussa Petterinmäen koulun vieressä. Myös päiväkoti lakkautetaan.
Perhe asuu kahden kilometrin päässä Petterinmäen koulusta. Ylihärmään on 10 kilometriä ja Oravaisiin noin 30 kilometriä.
Kunta ehdottaa, että perheen kaksivuotias lapsi laitettaisiin Vöyrin keskustaan päivähoitoon ja ensi vuonna esikoulun aloittava viisivuotias Oravaisiin. Kokonaisuuteen vaikuttavat myös iltapäiväkerhot.
– On järjetön ajatus, että meiltä lähdettäisiin Oravaisiin. Sinne on asiaa kerran vuodessa, Ihamäki-Närkki sanoo.
Järjestely tarkoittaisi perheelle tuntien ajamista.
– Jos Petterinmäki kerran loppuu, yritämme saada lapset Ylihärmään hinnalla millä hyvänsä.
Ihamäki-Närkkiä ärsyttää, että kunnassa ei ole keskusteltu suomenkielisten kouluasioista kolmeen vuoteen eli sen jälkeen, kun Petterinmäen koulu oli viimeksi lakkautusuhan alla.
– Aina, kun rahat ovat tiukassa, hihkaistaan, että onhan meillä suomenkielinen koulu.
Kunnanjohtaja: "Tunteet olivat pinnassa"
Petterinmäen koulu lakkaa, koska oppilaita on niin vähän. Pienessä koulussa ei ole riittänyt kavereita, joten osa vanhemmista on laittanut lapsensa Ylihärmään kouluun, sanoo Vöyrin kunnanjohtaja Jan Finne.
Suomenkielistä koulua ei olla lopettamassa kunnassa, vaan Oravaisten keskuskouluun suunnitellaan suomenkielistä opetusta. Vastaanottokeskuksen lapsilla on siellä oma ryhmänsä eli he eivät Finnen mukaan ole mukana suomenkielisessä oppilasryhmässä.
Petterinmäen koulun vanhemmille järjestettiin keskustelutilaisuus kesäkuussa ja marraskuussa. Vanhemmat ovat kuvailleet sitä katastrofiksi, koska heitä ei kuunneltu eikä heille annettu vaihtoehtoja.
– Koulun lakkautuspäätös ei ole koskaan helppo. Tunteet olivat pinnassa, mutta minun mielestäni meillä oli avoin keskustelu, Finne kuvailee tilaisuutta.
Suomenkielisten koulupolku Vöyrillä on hankala, kun suomenkielinen alakoulu lopetetaan eikä suomenkielistä yläkoulua ole. Finne sanoo, että myös osa ruotsinkielisistä lapsista joutuu käymään koulussa kaukana ja heidän koulupäivänsä venyvät pitkiksi.
Finne lupaa, että opetuspuoli keskustelee perheiden kanssa, joilla matkat venyvät lakkautettavan koulun ja päiväkodin vuoksi.
Entä maksaako kunta koulukyytejä naapurikuntien ala- tai yläkouluihin?
– Asia on kesken. Kauhavan kanssa on keskustelua. Todennäköisesti suomenkielinen koulu Oravaisissa on ensisijainen vaihtoehto, jonne kunta maksaa kyydin, Finne sanoo.
Entä miten kommentoit vanhempien kokemuksia huonosta asenteesta suomenkielisiä kohtaan?
– Vaikea kommentoida yksittäistä palautetta, mutta kunnan strategiaa myöten on kirjattu, että sekä suomenkieliset että ruotsinkieliset asukkaat olisivat tyytyväisiä.
Kouluja suljetaan
Kouluja on pohjalaismaakunnissa viime aikoina suljettu esimerkiksi Uudessakaarlepyyssä ja Kurikassa.
Kurikassa Koiviston koulu lakkaa ensi vuoden heinäkuussa. Uudessakaarlepyyssä suljettiin kevätlukukauden jälkeen Hirvlax skola.
Kauhajoella ikäluokat mahtuvat vuodesta 2026 alkaen nykyistä pienempään alakoulumäärään ja kunta valmistelee muutoksia. Koulujen lakkautuksia ei ole suunniteltu vielä ensi vuodeksi.