Hallintosäännön ja hyvinvointialueen johtajan viranhaun yksityiskohdat nostivat suurimmat laineet Etelä-Pohjanmaan aluevaltuuston ensimmäisessä kokouksessa maanantaina. Valtuusto pääsi myös kertaalleen äänestämään.
Ryhmät olivat sopineet jo etukäteen luottamuspaikkojen jaosta, ja siksi esitykset hyväksyttiin yksimielisesti. Aluehallitusta johtaa tällä valtuustokaudella Lasse Hautala (kesk.) Kauhajoelta ja aluevaltuustoa Paula Risikko (kok.) Seinäjoelta.
Aluehallituksen 1. varapuheenjohtajiksi valittiin Sami Keskinen (kok.) Kurikasta ja 2. varapuheenjohtaksi Anneli Jäätteenmäki (kesk.) Lapualta.
Aluevaltuuston varapuheenjohtajiksi valittiin Esko Lehtimäki (kesk.) Teuvalta (1.), Piia Kattelus-Kilpeläinen (ps.) Seinäjoelta (2.) ja Aarne Heikkilä (sd.) Seinäjoelta (3.).
Aluehallituksen varsinaisiksi jäseniksi valittiin keskustasta Lasse Anttila, Esko Ahonen, Paula Sihto ja Helena Tuuri-Tammela, kokoomuksesta Jaakko Pukkinen, Kai Pöntinen ja Elina Kärnä, perussuomalaisista Marko Vainionpää ja Riitta Kangasluoma sekä SDP:stä Sirkka Penttilä.
Varajäseniksi valittiin Sari Oja-Lipasti, Liisa Ala-Käkelä, Tiina Roumio, Juha Mikkilä, Aki Ylinen, Esa Rintala, Jenni Puoliväli-Oksala, Antti Ahopelto, Anna-Maija Renko, Jesse Luhtala, Harri Koskela, Jenni Sippola ja Margit Parkkamäki.
Aluevaltuusto valitsi esitysten mukaan myös puheenjohtajat, varapuheenjohtajat ja jäsenet hyvinvointialueen lautakuntiin.
Henkilöstön edustus huomioon
Aluevaltuusto keskusteli pitkään hyvinvointialueen hallintosäännöstä, jota on hahmoteltu väliaikaisen vamisteluelimen johdolla viime kesästä lähtien. Se kokoaa kaikkiaan 12 organisaation toiminnan hyvinvointialueeksi.
Välikaikaisen valmisteluelimen johtajan Tero Järvisen mukaan muutos on Etelä-Pohjanmaalla poikkeuksellisen mittava, sillä hallintorakenne on täysin uusi.
– Tavoitteena on ollut tehdä hallintosääntö, joka sopii näihin oloihin ja on niin yksiselitteinen kuin mahdollista. Toiminnan on myös oltava joustavaa, vaikka organisaatio onkin iso.
Lautakuntien rooli tulee olemaan hyvinvointialueella keskeinen jo valmistelussa. Se on Järvisen mukaan modernimpaa kuin lautakuntien rooli perinteisissä kuntaorganisaatioissa.
Valtuustoryhmät kiittelivät perinpohjaista valmistelua, organisaatiota ja kokonaisesitystä, mutta yhteen yksityiskohtaan tarvittiin neuvottelutauko.
Valtuustoryhmien johtajien neuvoteltua asiasta koko valtuusto oli lopulta samalla kannalla kuin sosiaalidemokraatit. He esittivät henkilöstöjärjestöjen edustajalle puhe- ja läsnäolo-oikeutta aluehallitukseen sekä lautakuntiin ja johtoryhmiin.
Aluevaltuusto äänesti virasta
Aluevaltuusto pääsi aloituskokouksessaan myös äänestämään. Kyse oli hyvinvointialueen johtajan viran pätevyysvaatimuksista ja virkasuhteen kestosta.
Johtajahaun yksityiskohdat ovat vielä valmistelussa, ja johtajanimitys on lopulta valtuuston käsissä. Useissa puheenvuoroissa vaadittiin kuitenkin, että valtuusto voisi jo etukäteen asettaa omia valintakriteereitään.
Esitystä kritisoineiden mielestä pelkästään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä monipuolinen ja laaja-alainen johtajakokemus eivät vielä riitä virkaan. Pohjaesityksenä oli myös viran vakinaisuus, jota vastaan kokouksessa tehtiin kannatettu esitys seitsemän vuoden määräaikaisuudesta.
Valtuusto jakaantui äänestyksessä jokseenkin kahtia, sillä pohjaesitys voitti äänin 30–29. Valtuusto ei siis evästänyt haun valmistelijoita poikkeavalla esityksellä.
Määräaikaisena vt. hyvinvointialueen johtajana toimii Tero Järvinen siihen asti kun hyvinvointialueen johtajan virka täytetään.
Vaalien lupaukset puntarissa
Historiallisen kokouksen avannut aluevaltuuston ikäpresidentti Raimo Vistbacka (kok.) Alajärveltä varoitteli kollegoitaan kansalaisten epärealistista odotuksista, että sote-ongelmat poistuisivat nyt kuin usva tuuleen.
– Syynä tähän on suorastaan harhauttava vaalikampanjointi, jossa luvattiin ummet ja lammet maan ja taivaan väliltä. On muistettava, että meillä ei ole mahdollisuutta paikata puuttuvia menoja velkarahalla.
Vistbacka vetosi aluevaltuutettuihin, jotta he kannustaisivat omia kotikuntiaan varautumaan Ukrainan sotapakolaisten vastaanottoon. Pakolaiset ovat pääosin naisia, lapsia, vanhuksia ja vammaisia.
– Varmasti joudumme varautumaan pakolaiskysmykseen eri tavoin myös hyvinvointialueen tasolla.