Hankala pa­pe­ri­touk­ka leviää no­peas­ti Vaasan seu­dul­la – "Niitä voi tulla asun­toon jopa pah­vi­sis­sa laa­ti­kois­sa"

Vaasa
Kuvassa seinälude tepastelee ihmisen iholla.
Kuvassa seinälude tepastelee ihmisen iholla.
Kuva: Anticimex

Seinäluteet eli lutikat ovat lisääntyneet Vaasassa merkittävästi. Kaupungissa on tavattu myös paperitoukkia, jotka ovat muutaman vuoden takainen uusi tulokas koko Suomessa.

– Seinäluteita on ilmaantunut Vaasan seudulle kahden viime vuoden aikana yhä enemmän. Käymme hävittämässä niitä siellä usein, sanoo aluemyyjä Ville Periaho tuholaistorjuntaan erikoistuneesta Anticimex-yrityksestä. Yritys toimii koko Suomen alueella ja sillä on haarakonttori Vaasassa.

Periaho arvelee syyksi sen, että luteisiin kuuluvan seinäluteen kanta on Suomessa vahvistunut.

– Sillä on Suomessa oma luontainen kantansa, mutta ei seinäluteita täällä luonnossa vapaana tavata. Suomessa on useita eri ludelajeja.

Eri kehitysvaiheessa olevia lutikoita.
Eri kehitysvaiheessa olevia lutikoita.
Kuva: Anticimex

Seinälude ryömii ja kiipeää

Seinälude viihtyy nimenomaan ihmisen kanssa ihmisen asumuksessa.

Se on hyönteinen, josta voi erottaa pään, vartalon ja jalat. Se on valoa karttava ötökkä, joka liikkuu öisin.

– Se ei osaa lentää, vaan on ryömivä hyönteinen. Se on erinomainen kiipeämään.

Ihminen huomaa seinäluteen läsnäolon viimeistään siitä, että aamuisin ihossa on puremajälkiä. Kaikki eivät kuitenkaan saa puremajälkiä, minkä vuoksi lutikoiden havaitseminen on alussa vaikeaa.

– Voi olla, että ihminen näkee niitä, muttei osaa tunnistaa seinäluteeksi. Sen väri vaihtelee aivan vaaleasta ruskeaan ja punaruskeaan. Täyskasvuiset lutikat ovat noin puolen sentin pituisia.

Seinälude imee isännästään verta öisin. Veriaterian jälkeen se vetäytyy kätköön esimerkiksi sängyn alle ja runkoon huilaamaan ja lisääntymään.

– Se viihtyy hyvin sängyissä ja sohvissa ja niiden välittömässä läheisyydessä eli paikoissa, joissa ihminen viettää paljon aikaa. Sohva on mahdollinen paikka, jos ihmisellä on tapana nukahtaa sohvalle. Lutikka majailee ihmisen lähellä, ja ryömii yöllä ateriaa kohti.

Lutikkainvaasio.
Lutikkainvaasio.
Kuva: Anticimex

Lutikoita voi olla kenellä tahansa

Periahon mukaan Anticimexin hyönteistorjujat ovat käyneet torjuntakäynneillä kaikenlaisissa kodeissa ja alueilla.

– Lutikoita voi tulla kenelle tahansa elämäntilanteeseen ja hygieniatasoon katsomatta. Niitä voi tulla mitä siistimpiin koteihin ja koteihin, joissa on elämänhallinnan ongelmia. Niitä on kerrostaloissa, rivitaloissa ja omakotitaloissa.

Lutikoita hävitetään lämpökäsittelyllä, jossa niiden päälle ja pesäkkeisiin suihkutetaan kuumaa höyryä. Torjuntaa täydennetään myrkyttömällä piimaa-aineella sekä eristämällä lutikat verhoamalla sängyt ja niiden muut pesäpaikat suojapussiin. Suojattavan sängyn tai sohvan alle laitetaan ansoja.

– Voi olla, että käsittely joudutaan toistamaan, mutta kyllä se lopulta tehoaa niihin.

Lutikan jättämiä jälkiä tekstiilin pinnalla.
Lutikan jättämiä jälkiä tekstiilin pinnalla.
Kuva: Anticimex

Seinäluteen pystyy hävittämään

Lutikoiden leviämistä kotiinsa voi välttää jättämällä väliin käytettyjen huonekalujen ostamisen, etenkin sänkyjen, joiden saumoissa, sisuksissa ja pohjissa ne pesivät mielellään.

Lutikoita voi kulkeutua kotiin myös matkoilta, joilla ne voivat mönkiä sisään matkalaukkuihin.

– Matkalaukkua ei kannata laittaa hotellissa lattialle sängyn alle, vaan esimerkiksi hotellihuoneen matkalaukkutelineelle.

Kuvassa on paperitoukka, joka on uusi tulokas Suomessa.
Kuvassa on paperitoukka, joka on uusi tulokas Suomessa.
Kuva: Håkan Söderholm

Paperitoukkaa torjuttu kymmeniä kertoja

Seinäludetta hankalampi tuholaishyönteinen on paperitoukka, jonka torjuntojen määrä on Periahon mukaan moninkertaistunut Vaasassa muutamassa vuodessa.

– Vuonna 2019 sillä ei ollut edes suomenkielistä nimeä, mutta viime vuonna meillä oli Vaasan seudulla useita kymmeniä paperitoukan torjuntakeikkoja. Sen määrä siellä on ainakin kaksinkertaistunut ja trendi on nouseva, Periaho sanoo.

Paperitoukka on Suomen oloissa uusi tuholainen. Vaasan kaupungin terveysinsinööri Ilona Peurala sanoo, että paperitoukat ovat yleistyneet ilmastonmuutoksen edetessä.

– Se on erittäin ikävä tulokas, sillä siitä on vaikea päästä eroon. Kerrostaloissa se voi levitä asunnosta toiseen viemäriputkien kautta, mutta onneksi se ei saa suurta tuhoa aikaan, Peurala toteaa.

Periahon mukaan sokeritoukka leviää myös putkien ja muiden läpivientien kautta. Se leviää myös ihmisten ja tavaroiden välityksellä.

Paperi- ja sokeritoukka muistuttavat toisiaan

Paperitoukan tekee haasteelliseksi se, että se muistuttaa vahvasti sokeritoukkaa.

– Ne voi erottaa toisistaan lähinnä mikroskoopilla, Peurala sanoo.

Periaho toteaa, että kun heidät kutsutaan paikalle hävittämään sokeritoukkaa, on 90 prosentissa tapauksista kyseessä lopulta paperitoukka.

Paperitoukka syö nimensä mukaisesti paperia ja selluloosaa. Toisinaan se voi syödä myös tapetteja.

– Niitä voi tulla asuntoon jopa pahvisissa laatikoissa, joita ei tämän vuoksi kannata pitkään säilytellä, vaan hankkiutua nopeasti eroon, Peurala sanoo.

Paperitoukka viihtyy erinomaisesti kuivissa paikoissa kuten keittiössä, ja sille kelpaa murkinaksi melkein mikä vaan, kuten ruuan murut pöydän alta tai kissojen ja koirien karvat.

– Sen häätäminen on hankalaa. Jos ne pesiytyvät, pitää kaikki pienetkin kolot tukkia silikonilla esimerkiksi pistorasioiden ympäriltä, Peurala sanoo.

Periaho toteaa, että paperitoukan hävittämiskeinot, kuten torjuntageeli, ovat kehittyneet paljon viime vuosina.

– Nykyään niitä voi torjua yhtä varmasti kuin sokeritoukkia.

Ilmoita asiavirheestä