Ha­luat­ko maksaa somen käy­tös­tä omilla tie­doil­la­si vai ra­hoil­la­si? – Tästä on kyse il­miös­sä, jossa so­me­alus­to­ja voi käyttää maksua vastaan ilman mai­nok­sia

Muun muassa Instagramista voi jatkossa halutessaan käyttää maksullista versiota, jossa eivät näy mainokset. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN
Muun muassa Instagramista voi jatkossa halutessaan käyttää maksullista versiota, jossa eivät näy mainokset. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Facebookista ja Instagramista voi jatkossa käyttää maksullista versiota, jossa eivät näy mainokset. Myös Tiktok on tarjoamassa vastaavaa maksullista palvelua. Maksuttomassa versiossa mainontaa voidaan edelleen kohdentaa samalla tavalla kuin aiemminkin.

Jos siis palvelusta ei maksa, se käytännössä tarkoittaa sitä, että Facebookista tai Instagramista saatavia tietoja voidaan käyttää kohdennettuun mainontaan.

Somepalveluiden maksullisuuden taustalla on EU-sääntely.

F-Securen tietoturva-asiantuntija Laura Kankaala sanoo STT:lle, että jatkossa ihmisiltä pitää pyytää selkeämmin suostumus siihen, että heidän tietojaan voidaan käyttää mainostamistarkoituksessa.

Kyse on Kankaalan mukaan tietosuoja-asiasta.

– Kysymys on siitä, haluaako maksaa näiden palveluiden käytöstä omilla tiedoilla vai onko valmis maksamaan sen 9,99–12,99 euroa.

Kankaala kuitenkin muistuttaa, että datan kerääminen sosiaalisen median palveluista ei ole katoamassa minnekään.

– Datan kerääminen jatkuu siellä taustalla, vaikka maksaisi palveluiden käytöstä. Se ei varsinaisesti muutu mitenkään. Palvelut hyvin paljon nojaavat siihen, että ne tarvitsevat tietoja meistä. Kyse on siitä, annetaanko mainostajien maksua vastaan kohdentaa meille mainoksia.

Hän muistuttaa, että mainostaminen on vain yksi osa sosiaalista mediaa.

Profilointi jatkuu

Jos siis Instagramista ja Facebookista ei jatkossa maksa, tilanne pysyy ennallaan. Miten tietoja siis käytetään? Kankaala muistuttaa, että ei voi Metan ulkopuolisena henkilönä täysin tietää, mitä kaikkea tietoa kerätään ja mitä myydään mainostajille.

Hän kuitenkin sanoo, että on hyvä muistaa, että mainostajat eivät voi pyytää kenenkään yksittäisen henkilön tietoja.

– Se tapahtuu epäsuoremmin siten, että mainonta kohdistuu tietynlaisiin ihmisiin, ihmisryhmiin. Mainonta kohdistetaan vaikka Suomessa asuviin henkilöihin, jotka somen selailun perusteella vaikuttavat siltä, että he voisivat olla kiinnostuneita ostamaan vaikkapa uuden auton, jolloin automainos sujautetaan heidän somesisältöjen välillä, Kankaala sanoo.

Hän lisää, että kuvaus on kuitenkin yksinkertaistus siitä, mitä tapahtuu.

Vaikka palveluista jatkossa maksaisikin, ne silti edelleen keräävät tiedot muun muassa siitä, mitä palveluun postaa, mistä käyttäjä pitää ja niin edelleen.

– Kaikilla näillä tavoilla sosiaaliset mediat profiloivat ihmisiä, että tietynlaiselle tyypille kannattaa näyttää tällaista sisältöä. Sisällöllä en tarkoita mainoksia, vaan muiden ihmisten tekemää sisältöä.

Ihmisille näytetään esimerkiksi muiden ihmisten kommentteja ja aloituksia.

– Tällä tavalla ihmiset saadaan pysymään siellä somessa.

Maksullisuus on tarjolla vain 18 vuotta täyttäneille käyttäjille, ja Meta on lopettanut mainosten näyttämisen alaikäisille. Yhtiö kuitenkin edelleen pohtii, että miten sääntöjen tiukentuessa mainoksia voisi näyttää alaikäisille.

Ilmoita asiavirheestä