Kasvaneet korkomenot ja inflaation vauhdittamat indeksikorotukset tarkoittavat sitä, että valtio ottaisi ensi vaalikaudella vähintään 10 miljardia euroa velkaa joka vuosi, sanoo valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.).
Suurimmillaan alijäämä olisi nykymenoilla jopa 12 miljardia euroa vuodessa, Saarikko sanoo STT:lle. Ensi vaalikauden päätteeksi pelkästään korkomenoja olisi neljä miljardia euroa.
Indeksiin sidotut menot puolestaan kasvavat hintojen mukana. Esimerkiksi useat sosiaaliturvan etuudet seuraavat yleistä hintakehitystä.
Saarikko kertoi aamulla Ylellä, että eduskuntapuolueet on kutsuttu koolle sen jälkeen, kun ministeriö on julkaissut ensi vaalikautta koskevan näkemyksensä. Se on määrä julkaista ensi viikon maanantaina.
Kokouksen pitää torstaina valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen. Saarikko on pyytänyt häntä kutsumaan puolueet koolle. Ministerin mukaan kyseessä on informaatiotilaisuus, eli siellä ei muodollisesti tehdä päätöksiä.
Saarikon mukaan on kunkin puolueen oma asia tehdä kokouksen jälkeen arvio, onko heillä tarvetta tarkistaa omaa tilannekuvaansa.
– Haluan, että kaikki puolueet voivat käydä vaalikeskustelun samalla tilannekuvalla. Suomalaisilla on oikeus tietää, mitä edessä on, Saarikko sanoo.
Sopeutus yhä mahdollista ilman uusia kriisejä
Talven aikana vaaliohjelmia julkaisseet puolueet ovat ottaneet kantaa valtion velkaantumiseen, josta esimerkiksi valtiovarainministeriö on aiemmin esittänyt huolensa.
Ministeriö on aiemmin puhunut yhdeksän miljardin euron sopeutustarpeesta kahdessa vaalikaudessa. Monen muun puolueen ohella keskusta on pitänyt ministeriön näkemystä perusteltuna.
Onko kyseinen sopeutus yhä mahdollista valtiovarainministeri Annika Saarikon mielestä?
– Virkamiesten tekemä raami osoittaa, että alijäämän kurominen umpeen kahdessa vaalikaudessa on entistä vaikeampaa. Kunkin puolueen pitää pohtia, miten riman asettaa. Mitä kauemmas sitä siirtää, sitä vaikeampaa siitä tulee.
Entä keskustan puheenjohtaja Annika Saarikon mielestä?
– Jos selviämme ilman ulkoisia kriisejä ja saamme talouden kasvuun pysyvästi, se on mahdollista. Kukaan ei ennakoinut tälle vaalikaudelle näin mittavia kriisejä, joissa valtio on palannut ydintehtäviinsä, rajojen suojelemiseen ja hengen varjeluun.