Hal­li­tus­ta läh­de­tään ka­saa­maan ko­koo­muk­sen joh­dol­la

Suurimman puolueen paikan nappasi sunnuntain vaaleissa kokoomus, joka saa 20,8 prosentin kannatuksella eduskuntaan 48 paikkaa. Perussuomalaiset kiri 20,1 prosentin kannatuksella 46 paikkaan. SDP ylsi kolmanneksi 19,9 prosentin kannatuksella ja 43 kansanedustajapaikalla.

Keskusta, vasemmisto ja vihreät ovat vaalien häviäjiä. Keskustan kannatus jäi 11,3 prosenttiin, jolla puolue saa eduskuntaan 23 paikkaa.

Vasemmisto putosi 7,1 prosenttiin ja vihreät 7,0 prosenttiin. Vihreät saa eduskuntaan 13 paikkaa, vasemmistoliitto 11.

RKP saa 4,3 prosentin kannatuksella yhdeksän paikkaa, kristillisdemokraatit 4,2 prosentin kannatuksella viisi paikkaa ja Liike Nyt 2,4 prosentin kannatuksella yhden paikan.

Kolme suurinta puoluetta onnistuivat kaikki paisuttamaan paikkamääriään. Kokoomus lisäsi 10 paikkaa, perussuomalaiset seitsemän ja SDP kolme.

Keskisuuret puolueet puolestaan kokivat tappiot. Keskusta menetti kahdeksan paikkaa, vihreät seitsemän ja vasemmistoliitto viisi.

RKP ja kristilliset ylsivät samoihin paikkamääriin kuin edellisissä eduskuntavaaleissa.

"Yritetään löytää paras mahdollinen koalitio"

Kokoomukselle ratkaiseva tekijä tulevia hallituskumppaneita valittaessa on se, miten muut puolueet suhtautuvat talouden hoitoon.

– Kyllä se yksi yhteinen iso tekijä täytyy olla se, että laitetaan Suomen asioita kuntoon. Talouden kuntoon laittaminen on ykkösasia, sanoi kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo.

Perinteisesti suurimman puolueen puheenjohtaja on aloittanut hallitustunnustelut, ja todennäköisintä on, että suurimman puolueen puheenjohtajasta tulee myös pääministeri.

Kokoomuksella on vaalituloksen perusteella kaksi runkoa, jonka pohjalle lähteä rakentamaan hallitusta: toinen on perussuomalaisten kanssa muodostettava porvarihallitus ja toinen sinipunahallitus vaalikolmosen SDP:n kanssa.

Hallitustunnustelut alkavat Orpon mukaan pääsiäisen jälkeisellä viikolla.

– Yritetään löytää paras mahdollinen koalitio, joka pistää Suomen asioita kuntoon.

Orpon mukaan kaikkien puolueiden kanssa käydään hallitustunnustelukeskustelut, ja vasta niiden perusteella hän arvioi mahdollisia kumppaneita.

– Sama kysymyspatteri jaetaan ihan jokaiselle, hän kertoi.

Ainakin kolme puoluetta tarvitaan

Vihreiden ja keskustan vaalitappiot voivat tehdä hallitusneuvotteluista vaikeat, arvioi yliopistotutkija Jenni Karimäki Helsingin yliopistosta.

– Ainakin itse uumoilin, että jos keskusta ja vihreät tekevät huonon tuloksen, selkeät vaalitappiot, niiden houkutteleminen hallitukseen voi olla aika vaikeaa. Kumpaakin, riippuen koalitiosta, tarvittaisiin, Karimäki sanoi STT:lle.

Enemmistöhallituksen muodostamiseksi tarvitaan ainakin kolme puoluetta, mutta voi hyvin olla, ettei tämä riitä. Ainakin keskisuuria puolueita, kuten keskustaa tai vihreitä, tarvittaneen tueksi.

Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko sanoi vaali-iltana pitävänsä vaikeana nähdä keskustaa hallitusvastuussa. Vihreiden Maria Ohisalo muistutti sanoneensa, että "hallitukseen voidaan mennä, jos siellä on tarpeeksi leveät hartiat". Hän kuitenkin totesi, ettei ole sulkenut mitään vaihtoehtoja ulos.

Kokoomuksella hyvät kortit

Hallitustunnustelujen ja -neuvottelujen näkökulmasta kokoomus on pelannut asemansa hyvin. Puolue ei ole suoraan sulkenut pois yhteistyön mahdollisuutta muiden kärkipuolueiden kanssa.

Myöskään perussuomalaiset tai SDP ei ole sulkenut kokoomusta pois.

Kokoomuksen ja perussuomalaisten erimielisyydet painottuvat EU-politiikkaan sekä ilmasto- ja maahanmuuttokysymyksiin.

Ainakin retoriikan tasolla SDP:n ja kokoomuksen näkemyserot julkisen talouden hoitamisesta ovat kaukana toisistaan. Demareille on myrkkyä etenkin kokoomuksen ehdotukset sosiaaliturvan indeksikorotusten pienentämisestä. Kokoomus on pitänyt demareiden talouspoliittista ohjelmaa höttönä, koska se ei sisällä yhtä paljon leikkauksia kuin kokoomuksen ohjelma.

Kompromisseja tarvitaan

SDP:n puheenjohtaja Sanna Marin sanoi alkuillasta, että SDP on osoittanut olevansa kompromisseihin kykenevä puolue, joka hakee konsensusta, kun mahdollista, mutta pitää kiinni tavoitteistaan ja arvoistaan ja on tiukka neuvottelija.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra arvioi hallituksen muodostamisesta tulevan vaikeaa, sillä kärkipuolueiden välillä on merkittäviä eroja ja osa puolueista on ilmoittanut, että ei tee toisen kanssa yhteistyötä.

On tyypillistä, että vaaleja edeltävät tiukimmat linjaukset pehmenevät vaalien jälkeen, ja kompromisseja joutuvat joka tapauksessa tekemään kaikki hallitusvastuuseen tähyävät puolueet.

Ilmoita asiavirheestä