Hal­li­tus­ta ar­vos­tel­laan tieteen va­pau­den vaa­ran­ta­mi­ses­ta – mi­nis­te­ri: "Vääriä tul­kin­to­ja liik­keel­lä"

Tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala (kok.). Arkistokuva. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO
Tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala (kok.). Arkistokuva. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO

Tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala (kok.) puolustaa hallituksen lakiesitystä, joka on saanut osan akateemisista piireistä takajaloilleen.

Esitystä on arvosteltu tutkimuksen vapauden vaarantamisesta. Multala sanoo STT:lle, että kyse on väärinkäsityksestä.

Ennen joulua hallitus esitti muutoksia tiedettä rahoittavan Suomen Akatemian toimintaan. Yksi muutoksista on, että jatkossa Akatemian tehtävien hoitaminen ei saisi olla ristiriidassa Suomen kansallisen turvallisuuden, Suomen kansainvälisten velvoitteiden tai Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kanssa.

Tiedepiireissä on levinnyt huolta, voiko Akatemialta saada enää rahoitusta hankkeille, jotka tarkastelevat Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa kriittisesti. Esimerkiksi emeritusprofessorit Arto Mustajoki ja Jukka Kekkonen kirjoittivat asiasta Helsingin Sanomien mielipidepalstalla.

– Ehdotettu säännös on hengeltään totalitaristinen. Se ujuttaisi yhden totuuden vaalimisen tieteen- ja tutkimuksen instituutioihin kansallisen turvallisuuden vaalimisen nimissä, kirjoitti Kekkonen.

Suomen Akatemia toimii opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuudessa ja rahoittaa tieteellistä tutkimusta. Esimerkiksi viime vuonna Akatemia jakoi yli 540 miljoonaa euroa.

Multala: Ei puututa tutkimusaiheisiin

Ministeri Multala sanoo, ettei tutkimusaiheisiin puututa eikä tieteen ja tutkimuksen vapautta olla millään tavalla rajoittamassa.

– Tässä on paljon varmasti vääriä tulkintoja liikkeellä, ja ymmärrän, että ne väärät tulkinnat voivat aiheuttaa myös huolta, Multala sanoo.

Hänen mukaansa on vaikeaa tietää, kuinka syvällisesti arvostelijat ovat perehtyneet hallituksen esityksen taustaan ja sisältöön.

Hallituksen esityksessä todetaan, että säännöksellä ei rajoiteta tutkimusaiheiden valintaa tai muita tieteen vapauden keskeisiä tunnuspiirteitä.

– Akatemialla ei olisi jatkossakaan mahdollisuutta kieltää tiettyjä tutkimusaiheita tai kysymyksenasetteluja, esityksessä lukee.

Riski tulosten päätymisestä vääriin käsiin

Sen sijaan tarkoituksena on varmistaa, etteivät esimerkiksi Akatemian rahoittaman tutkimuksen tulokset päätyisi autoritaaristen maiden sotilaskäyttöön, pakotteiden alaisiin maihin tai sellaisiin maihin, jotka eivät noudata pakotepolitiikkaa. Näin sanoo STT:lle johtaja Erja Heikkinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

– Tämä ei ole ainakaan vielä laajalle levinnyt riskiskenaario, mutta se on ihan mahdollinen skenaario. Sekä muualla Euroopassa että Suomessa on jo osoituksia tästä, että näin tapahtuu, Heikkinen sanoo.

Lakiesityksessä annetaan esimerkki, jossa teknologian siviilikäyttöä koskevasta hankkeesta pyrittäisiin siirtämään tietoa sotilaallista käyttöä kehittävälle toimijalle.

Käytännössä Akatemian pitäisi siis jatkossa tehdä huolta aiheuttaville tutkimushankkeille riskinarviointi.

Luottamusta voidaan käyttää väärin

Lakiesityksen taustalla on laajempi kansainvälinen keskustelu tutkimuksen turvallisuudesta. EU:n neuvosto antoi viime vuonna aiheesta suosituksen, ja esimerkiksi Ruotsissa tehtiin asiasta säännös vuonna 2022. Tutkimusrahoittaja Vetenskapsrådetin täytyy asetuksen mukaan ottaa toiminnassaan huomioon Ruotsin ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittinen etu.

Ministeri Multala korostaa, että akateeminen kenttä on hyvin globaali.

– Parhaat tutkijat liikkuvat paljon, usein maasta toiseen, ja haluavat tehdä tietysti parhaiden kanssa työtä. On selvää, että tähän liittyy myös riskejä.

Multalan mukaan Akatemian mahdollisuudet ehkäistä väärinkäyttöä ovat nyt melko vähäiset.

– Tällä hetkellä avointa tiedettä ja sen rahoitusta, ehkä luottamusta tähän toimintaan, voidaan käyttää väärin, Multala sanoo.

Lausuntokierroksen jälkeen muutoksia

Lausuntokierroksella moni yliopisto ja Metropolia-ammattikorkeakoulu esittivät huolensa juuri tieteen vapauden rajoittamisesta. Esimerkiksi Helsingin yliopisto totesi, että tutkimuksen tehtävä ei ole ulko- ja turvallisuuspoliittisten linjausten tukeminen.

Lausuntojen perusteella esitettävää kirjausta ja perusteluja muokattiin.

Luonnosversion mukaan Akatemian olisi esimerkiksi tullut ”ottaa huomioon Suomen kansallinen turvallisuus ja kansainväliset velvoitteet sekä ulko- ja turvallisuuspoliittiset linjaukset”. Nyt Akatemian toiminta ei saa olla näiden kanssa ristiriidassa.

Hallituksen esitys etenee seuraavaksi eduskunnan käsittelyyn.

Mainos
Ilkka-Pohjalaisen pelit

Pelaa Ilkka-Pohjalaisen digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä