Meille alamaisille on jankutettu kuin syyllisille, että julkinen talous alkaa olla konkurssikypsä. Eurostatin mukaan kuitenkin Suomen julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on pienempi kuin EU-maiden keskimäärin. Lisäksi luottoluokittajat antavat valtion pitkille lainoille toiseksi parhaan luottoluokan.
Julkinen velka on valtion, kuntien ja sosiaaliturvarahastojen velat yhteensä. Pelkkä valtion velka oli toukokuun lopussa 146,44 miljardia euroa. Velkaa oli 25 214 euroa asukasta, jokaista imeväistäkin, kohden. Onhan siinä maksamista, kun päälle tulevat kunkin kotikunnan ottamien lainojen maksu.
Oikeiston tavoitteena on julkisen puolen supistaminen yksityisen puolen hyväksi. Selkein sellainen asia hallitusohjelmassa on valtion omaisuuden myynti.
Sotessa siirtymistä tapahtuu pakon sanelemana, koska hyvinvointialueet eivät pysty tyydyttämään palvelutarpeen kasvua väestön vanhetessa. Niiden täytyy ostaa palveluja yksityiseltä puolelta täyttääkseen terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain niille asettamat velvoitteet.
PS:n vihreä siirtymä on suuri verrattaessa hallitusohjelmaa puolueohjelmaan. PS on aikaisemmin vastustanut ilmastonmuutoksen vastustamista. Erityisesti se on vastustanut hiilineutraaliustavoitetta vuoteen 2035 mennessä. Hallitusohjelman kappaleessa ”Puhtaan energian Suomi” ei tuota lukua olekaan, mutta tavoitteet ovat samat muulla tavalla ilmaistuina.
Maahanmuutonkaan osalta perusteissa ei tapahtunut muutosta. ”Suomi noudattaa maahanmuuttopolitiikassa ihmisoikeus- ja muita kansainvälisiä sopimuksia, EU-lainsäädännön velvoitteita ja oikeusvaltioperiaatetta. Suomi osallistuu monenkeskiseen, kansainväliseen yhteistyöhön.”
Hallitusohjelman mukaan näiden asiakirjojen rajoissa pakolaisten elämä tehdään mahdollisimman vaikeaksi Suomessa. Minusta vainotun vainoamista ei pidä jatkaa enää Suomessa, jos kerran annetaan lupa asettua asumaan tänne. Kateus on kamala tauti, kun se panee kadehtimaan pakolaisiakin.
Viime vuonna annettiin 104 340 uutta oleskelulupaa, joista ukrainalaisille lähes puolet.
Työn perusteella oleskeluluvan saaneiden määrä lisääntyi merkittävästi, mutta ei ole vielä toivottua määrää.
Kansainvälisen yhteistyön tarve lisääntyy, kun ilmaston lämpenemisen aiheuttama aavikoituminen pakottaa ihmisiä lähtemään etsimään elämisen edellytyksiä kotimaansa ulkopuolelta. Se onkin alkanut näkyä jo siten, että ihmisiä pyrkii henkensä kaupalla Välimeren yli Eurooppaan.
Mutta kuivuminen on jo tavoittanut Välimeren pohjoisrannikonkin. Sadot kärsivät. Juoma-, pesu- ja kasteluvedestä alkaa olla pulaa. Maasto- ja metsäpalot yleistyvät.
Ilmastopakolaisista huolehtimista ei pidä jättää EU:n rajavaltioitten tehtäväksi. Suomenkin kohdalla on 1 340 km EU:n ulkorajaa. Sen takana on sotaisa Venäjä, yksi kolmansista maista. Yksi hybridisodan keino on ohjata pakolaisia suuria määriä naapurimaahan, kuten Valko-Venäjä johdatti Puolan rajalle.
Suomi onkin aloittanut noudattaa konkreettisesti PS:n rajat kiinni -politiikkaa alkamalla rakentaa panssariaitaa itärajalle.
Markus E. Myllymäki
Vaasa