Useat työntekijäpuolta edustavat lausunnonantajat kritisoivat kovin sanoin hallituksen suunnitelmia kaventaa valtakunnansovittelijan liikkumatilaa. Osa lausunnonantajista syyttää hallitusta sovittelujärjestelmän romuttamisesta.
Hallitus ehdottaa, että jatkossa palkankorotusten yleistä linjaa ei voida ylittää valtakunnansovittelijan toimiston tai sovittelulautakunnan antamalla sovintoehdotuksella. Ehdotuksen lausuntokierros päättyy tänään.
Työantajapuolen edustajat suhtautuvat ehdotukseen pääasiassa myönteisesti. Railot osapuolten välillä eivät yllätä. Jakolinja on ollut selvä jo aiemmin.
Poikkeuksen työantajapuolella tekee kuitenkin Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT. Asiasta uutisoi ensin Helsingin Sanomat. KT sanoo lausunnossaan suhtautuvansa hallitusohjelmakirjaukseen kriittisesti.
– On poikkeuksellista kansainvälisestikin, jos poliittinen päätöksentekijä puuttuu ilman työmarkkinaosapuolten yhteistä näkemystä lailla työmarkkinajärjestöjen neuvottelutoiminnan ydinkysymyksiin ja neuvotteluosapuolille kuuluvaan sopimusautonomiaan, KT sanoo.
KT kirjoittaa, että kunta-alan työmarkkinahistoriassa on työnantajan ja työrauhan kannalta kielteisiä kokemuksia siitä, jos poliittiset puolueet ovat yrittäneet vaikuttaa sopimusneuvotteluihin ja työmarkkina-asioihin.
– Hallitusohjelmakirjaus tekee nykyisenkaltaisesta työriitojen sovittelujärjestelmästä todennäköisesti tarpeettoman, koska sovittelujärjestelmän mahdollisuudet ratkoa erityisesti vaikeita ja yhteiskuntavaarallisia työmarkkinakriisejä heikkenevät olennaisesti. Hallitusohjelmakirjaus pikemminkin saattaa lisätä ja pitkittää työrauhaongelmia, koska työriitalain mukaisella sovittelujärjestelmällä ei olisi enää juurikaan välineitä sovitella kriisejä.
KT kuitenkin katsoo, että Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn huomioiminen työmarkkinaratkaisussa on perusteltua. Vientivetoista työmarkkinamallia ei ole toistaiseksi KT:n mukaan kuitenkaan määritelty niin, että kaikki työmarkkinaosapuolet voisivat sen hyväksyä.
– Siksi vientivetoisuus ja yleisen linjan määräytyminen pitäisi laissa tarkasti määritellä, jos lain säätämiseen päädytään.
"Tekee valtakunnansovittelijan tarpeettomaksi"
Monet palkansaajien edustajat näkevät kirjauksen epämääräisenä. SAK:n mukaan maininnalle yleisestä linjasta on vaikea muodostaa tarkkaa merkitystä. SAK:n mukaan yleinen linja ei voi muodostua yhden toimialan työehtosopimusratkaisusta, mutta useamman työehtosopimuksen luettelokaan ei ole toimiva vaihtoehto.
– Lisäksi työehtosopimusten kustannusvaikutukset ovat usein tulkinnanvaraisia ja tällä hetkellä esimerkiksi valtakunnansovittelija käyttää Elinkeinoelämän keskusliiton tekemiä kustannuslaskelmia, jolloin puolueeton sovittelutoiminta vaarantuu. Yleistä linjaa ei voi määrittää ainoastaan työnantajapuolen tekemien kustannusvaikutuslaskelmien pohjalle, SAK sanoo.
Useat palkansaajapuolta edustavat lausunnonantajat katsovat, että kirjaus romuttaa koko sovitteluinstituution.
– Jos valtakunnansovittelijan tai sovittelulautakunnan mahdollisuuksia hakea työriitaan molempia osapuolia tyydyttävää ratkaisua rajoitetaan lainsäädännöllä, koko sovitteluinstituution merkitys tulee kyseenalaiseksi ja rikkoo siten osaltaan suomalaista työmarkkinamallia, SAK katsoo.
Tekniikan Akateemiset TEK katsoo, että valtakunnansovittelijan käsien sitominen tiettyyn palkantarkastustasoon murtaa instituution merkityksen ja tekee valtakunnansovittelijan tehtävän tarpeettomaksi.
– Lisäksi se todennäköisesti lisää työrauhahäiriöitä.
"Estäisi palkkatasa-arvon edistämisen sopimusteitse"
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin mukaan on tärkeää, että valtakunnansovittelija tai sovittelulautakunta on voinut poiketa harkintansa mukaan yleisestä linjasta, jos siihen on ollut sopimusalan tilanne huomioiden perusteltua syytä.
– Vientivetoisen mallin kirjaaminen lakiin aiheuttaisi sen, että mahdollisuudet sopimusalakohtaisten työehtojen kehittämistarpeiden huomioimiselle heikentyisivät. Lisäksi malli käytännössä estäisi naisten ja miesten välisen palkkatasa-arvon edistämisen sopimusteitse. Malli itse asiassa heikentäisi naisten ja miesten välistä palkkatasa-arvotilannetta entisestään, Super katsoo.
Myös Superin arvion mukaan lakiin säädetty malli johtaisi lisääntyviin, pitkittyneisiin työriitoihin.
Myös STTK arvioi, että lakiin kirjattu vientimalli lisäisi työelämän segregaatiota ja heikentäisi miesten ja naisten välisen palkkaerojen kuromista umpeen.
– Palkkojen jälkeenjääneisyys lisääntyy sekä palkkauksen rakenteellisten kysymysten vuoksi (naisia enemmän julkisella sektorilla, jossa vähemmän liukumia) että naisten keskimäärin matalampien palkkojen ja prosentuaalisten palkankorotusten vuoksi, STTK katsoo.
"Ajaa kaikkien alojen etua"
Elinkeinoelämän keskusliitto EK kirjoittaa lausunnossaan, että vientivetoisella työmarkkinamallilla tarkoitetaan sitä, että vientialat avaavat neuvottelukierroksen ja määrittelevät palkankorotusten tason siten, että se ei vaaranna vientiyritysten kilpailukykyä. EK:n mukaan vientivetoinen työmarkkinamalli ajaa viime kädessä kaikkien alojen etua, koska sen kautta saavutetaan paras mahdollinen lopputulos Suomen talouden kannalta.
– Vientivetoinen malli ei poista miltään alalta mahdollisuutta neuvotella oman alan kannalta järkevää työehtosopimusratkaisua, EK kirjoittaa.
Suomen Yrittäjät pitää tärkeänä, että, että palkanmuodostus- ja koko työehtojen sopimisjärjestelmää kehitetään siten, että yritykset voivat menestyä kansainvälisessä kilpailussa. Suomen Yrittäjien mukaan Suomen nykyinen palkanmuodostusjärjestelmä ei toimi hyvin, vaan se on keskitetty eikä ota riittävästi huomioon yritys- ja työpaikkakohtaisia tarpeita.
Suomen Yrittäjät korostaa, että uudessa palkkamallissa pitää olla muitakin ominaisuuksia kuin palkankorotusten katon määritys vientialojen voimin.
– Mallin pitää hajauttaa nykyistä palkkasopimista siten, että työehtoihin syntyy kaikilla aloilla aitoa yritys- ja työpaikkakohtaista liikkumatilaa. Erityisen tärkeää tämä on kansainvälisessä kilpailussa toimiville yrityksille. Sopimisen hajauttaminen yrityksiin on välttämätöntä, koska jokaisella alalla ja myös saman toimialan sisällä yritysten tilanteet ja tarpeet poikkeavat toisistaan, Suomen Yrittäjät sanoo.
Teknologiateollisuus muistuttaa vastauksessaan, että periaate, jota hallitusohjelman kirjauksessa esitetään, ei ole uusi, vaan sitä on noudatettu Suomessakin jo vuosikymmenten ajan.
– Toki välillä paremmalla ja välillä huonommalla menestyksellä. Oikeuskirjallisuudessa periaate on mainittu jo 60-luvulla ja on yleisesti tunnustettu tosiasia, että valtakunnansovittelijan toimiston ovella olisi jatkuva jono, jos sieltä voisi käydä hakemassa päänavauksen ylittäviä korotuksia.
Teknologiateollisuuden mielestä olisi myös käytännössä mahdotonta löytää päänavaajaa, jos päänavausta ei suojeltaisi, mikä johtaisi työmarkkinakierrosten venymiseen ja kriisiytymiseen.