Ely-keskukset perustettiin vuonna 2010 valtion alueellisiksi kehittäjäorganisaatioiksi. Elinkeinojen kehittäminen, liikennejärjestelmähankkeet ja teiden ylläpito sekä ympäristöön ja luontoarvoihin liittyvä valvonta ja ohjaus haluttiin saman palveluluukun taakse.
Tarkoituksena oli luoda vahvat monialaiset keskukset, joiden palvelut on helppo löytää ja kehittämishankkeet helppo koordinoida. Aluepoliittisista syistä monialaisuus ei kuitenkaan toteutunut kaikissa keskuksissa, vaan perustettiin kolmen, kahden ja yhden vastuualueen keskuksia, yhteensä 15.
Kahden ja yhden vastuualueen keskusten puuttuvat palvelut annettiin maantieteellisesti lähimmän kolmen vastuualueen keskuksen vastuulle. Näin tehtiin myös kolmessa pohjalaismaakunnassa perustettaessa Etelä-Pohjanmaan kolmen vastuualueen keskus ja Pohjanmaan yhden vastuualueen keskus.
Ely-keskukset ovat olleet säästötoimien kohteena koko elinkaarensa ajan ja niiden henkilötyövuosikehys onkin pienentynyt lähes 40 %:lla perustamisesta vuoteen 2022 mennessä. Henkilöstömäärän vähentyessä tehtäviä on keskitetty yksittäisten ely-keskusten hoidettavaksi. Esimerkiksi rakennerahastovarojen eli EU-eurojen hallinnointi keskitettiin neljälle ely-keskukselle. Tällöin Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan aluekehitysvarat annettiin Keski-Suomen ely-keskuksen hallinnoitavaksi.
Aluepolitiikan ja tehtävien keskittämisen yhdistelmä on luonut tilanteen, jossa yhden palveluluukun periaate ei toteudu ja palvelujen löytäminen on haastavaa.
Nykyisen hallitusohjelman kirjaukset aluehallinnon uudistamisesta antoivat toiveita toiminnan selkeyttämisestä. Hallitusohjelman mukaan ”Ely-keskusten puitteissa järjestetyn hallinnon osalta lähtökohtana on monialainen valtion aluehallinto, joka kootaan nykyistä vahvemmille alueille Elinvoimakeskuksiin. Elinvoimakeskukset ja niiden alueet muodostetaan nykyisten täyden palvelun elyjen (yhdeksän) pohjalta mahdollistaen tarvittaessa korkeamman toimipistemäärän”. Lisäksi todetaan, että ”Elinvoimakeskusten määrää voidaan kasvattaa enintään yhdellä elinvoimakeskuksella palveluiden turvaamiseksi molemmilla kansalliskielillä”.
Aluehallintouudistuksen laki- ja asetusluonnosten perusteella voidaankin todeta, että nykyistä vahvempi keskus on syntymässä esimerkiksi Itä-Suomeen, jossa Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Etelä-Savon ely-keskukset yhdistetään yhdeksi elinvoimakeskukseksi. Samoin vahvistuvat Etelä-Suomi, Pohjois-Suomi, Pirkanmaa sekä Lounais-Suomi, jossa yhdistetään Varsinais-Suomen ja Satakunnan ely-keskukset.
Sen sijaan pohjalaismaakunnissa ollaan nyt synnyttämässä kahta täyden palvelun keskusta ”yhden keskuksen hinnalla”, kun Etelä-Pohjanmaan ely-keskuksen henkilöstöä jaetaan kahteen keskukseen. Seurauksena on todennäköisesti tilanne, jossa molemmat keskukset kärsivät henkilöstövajeesta. Lisäksi keskusten painoarvo jää kevyeksi suhteessa muihin keskuksiin.
Jatkossa valtakunnallisia tehtäviä jaettaessa ei osoitteena todennäköisesti ole pohjalaismaakuntien elinvoimakeskukset. Päinvastoin, laki- ja asetusluonnosten mukaan nykyisiäkin tehtäviä tullaan siirtämään niiltä pois, kun pohjalaismaakuntien kannalta tärkeät vesitaloustehtävät suunnitellaan siirrettäväksi Lounais-Suomeen.
Lakiesitykset uudistuksesta tullaan antamaan eduskunnalle vuoden 2025 alkupuoliskolla, joten uudistuksen sisältöön voitaneen vielä vaikuttaa.
Toimivin ratkaisu pohjalaismaakuntien kannalta olisi yhdistää kaksi ely-keskustamme Länsi-Suomen elinvoimakeskukseksi, jolla olisi toimipisteet jokaisessa kolmessa maakunnassa. Näin voitaisiin säilyttää hyvä toimintakyky ja painoarvo muiden keskusten joukossa ja ennen kaikkea voitaisiin parantaa palvelutarjonnan näkyvyyttä ja selkeyttä asiakkaiden suuntaan. Bonuksena voisimme osoittaa maakuntiemme halua yhteiseen kehitystyöhön.
Mika Soininen
entinen ely-keskuksen ylijohtaja
Seinäjoki